Lykinos

83

Muistan kerran nähneeni juuri tuolla tavalla esiintyvän tanssijan, vaikka häntä siihen asti oli arvostettu, pidetty viisaana ja ihailtavana. Mikä sitten lieneekään syynä, mutta hän sortui häpeälliseen tulkintaan liioittelevan esittämisen takia. Hänen esittäessään Aiasta, joka heti häviönsä jälkeen menetti järkensä, hän heittäytyi tanssiessaan niin liioitellusti rooliinsa, ettei hän enää esittänyt hulluutta vaan näytti tulevan oikeasti hulluksi. Hän nimittäin repi helistimensoittajan vaatteet, sieppasi auloksensoittajan soittimen ja rikkoi voitonriemuisena seisovan Odysseuksen päähineen. Ja jollei huopainen päähine olisi suojannut ja ottanut vastaan iskun ensivoimaa, olisi onneton Odysseus ollut henkitoreissaan hulluna riehuvan tanssijan takia. Koko katsomo kuitenkin tuli hulluksi yhdessä tuon Aiaan kanssa, hyppi, huusi ja repi vaatteensa. Jotkut tavalliset moukat, joita ei kiinnosta tyyli ja jotka eivät erota hyvää huonosta, arvelivat tällaisen esitystavan olevan tunteen korkein ilmaisu. Sivistyneemmät puolestaan tajusivat mutta vaikka häpesivätkin näyttämön tapahtumia, eivät kuitenkaan osoittaneet sitä hiljaisuudella. Hekin taputtivat, koska halusivat peittää tanssin päättömyyden. He näkivät selvästi, ettei kyseessä ollut Aiaan vaan tanssijan oma hulluus. Sankarillemme ei riittänyt tämä, vaan hän teki vielä jotain vieläkin naurettavampaa. Hän astui väkijoukkoon ja istuutui kahden konsulin väliin, jotka pelkäsivät, että tanssija pitäisi heistä jompaakumpaa oinaana ja alkaisi pieksää.

Jotkut ihailivat tapahtunutta, jotkut nauroivat ja jotkut epäilivät, että tanssija oli ylettömän esittämisen seurauksena joutunut todellisen tunteen valtaan.

84

Kerrotaan, että palattuaan järkiinsä tanssija katui niin paljon tekemisiään, että sairastui oikeasti ahdistuksesta, ja hänet todettiin virallisesti mielenvikaiseksi. Hän myönsi selvästi itsekin näin tapahtuneen. Kun hänen ihailijansa nimittäin pyysivät häntä taas esittämään heille Aiasta, hän vastasi katsojille armoa pyytäen: ”Esiintyjälle riittää tulla hulluksi kertaalleen.” Eniten häntä ärsytti vastanäyttelijä ja kilpailija. Tämä nimittäin sai saman Aiaan roolin mutta esitti sen niin hienostuneesti ja älykkäästi, että häntä ylistettiin, kun hän pysyi tanssin rajojen sisällä eikä häpäissyt esitystä.