Kreikassa tanssiin viitattiin monin eri tavoin. Tanssi oli osa Muusien taitoja – mūsikē tekhnē. Laulu, musiikki ja tanssi kulkivat käsi kädessä. Eri yhteyksissä harjoitettavilla tansseilla saattoi olla omia erikoisnimiään, mikä käy ilmi myös Lukianoksen tekstistä. Lukianos mainitsee muutamia tanssinimiä, kuten spartalaiset tanssit hormos ja gymnopaidiai. Kreikkalaisessa draamassa oli omat tanssinsa niin tragediassa (emmeleia), komediassa (kordaks) kuin satyyrinäytelmässä (sikinnis).

Pantomiimitanssiin viitattiin tavallisimmin tanssia merkitsevällä yleissanalla orkhēsis, jota käytettiin mistä tahansa tanssista. Kun viitattiin kuoron tanssiin, tällöin käytettiin sanaa khoros. Sitä tanssittiin suurilla näyttämöillä esimerkiksi osana draamaesitystä, pienempien yleisöjen runoesityksissä tai yhteisöjen omissa juhlissa. Kuorotanssi korosti yhteisöllisyyttä ja sitä, että kyse ei ollut ammattimaisesta tanssista. Palkkatyö ja sitä kautta ammattilaisuus ei kreikkalaisessa yhteiskunnassa ollut arvostettua. Ammattitanssijoihin yhdistettiinkin usein moraalisesti arveluttavia ominaisuuksia, tapoja ja muita elinkeinoja, joista prostituutio etenkin naisten kohdalla oli yksi tyypillinen olettamus. Vaikka orkhēsis sanana oli neutraali, sillä oli myös tämä ammattitanssijuuteen viittaava yhteys toisin kuin sanalla khoros. Vuosisatojen saatossa orkhēsis katosi kirjallisista lähteistä, ja tanssin yleistermiksi on kreikassa tullut khoros.

Khoros on pohjana sanassa koreografia – kyse on siis tanssin kirjoittamisesta. Toisin kuin musiikin kohdalla, antiikista ei todennäköisesti ole säilynyt tanssinotaatioita. Aivan varmoja tästä ei olla, sillä papyruksella säilyneitä tekstejä on vielä valtavasti eri muistiorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten varastoissa, ja joukossa voi olla mitä vain. Antiikista tunnetaan kuitenkin sanoja, jotka viittaavat draama- ja tanssiesitysten tekijöihin. Esimerkiksi eräässä 200-luvulta peräisin olevassa papyrustekstissä (SB IV 7336) maksetaan palkkio henkilölle, jonka ammattinimike on dramatothetēs tū orkhēstū eli sananmukaisesti ’tanssijan draaman yhteensovittaja’.