Atreus ja Thyestes olivat Olympian hallitsijaparin Pelopsin ja Hippodameian poikia. Pelopsin lapsuuteen liittyi kammottava tapahtuma. Pelopsin isä, Tantalos, oli läheisissä väleissä Olympoksen jumaliin, olihan hän Zeuksen poika. Hän oli kuitenkin kova juoruamaan ja kertoili jumalten pidoissa kuulemiaan asioita auliisti eteenpäin. Vihoviimeinen pisara jumalille oli Pelopsin teurastus ja yritys syöttää lapsi jumalille. Kaikki muut jumalat paitsi Demeter tajusivat, millaisesta uhriateriasta oli kyse, eivätkä koskeneet lihaan.
Sekasortoisessa tilassa tyttärensä Persefonen menetyksen takia Demeter kerkesi syömään Pelopsin olkapään. Jumalat kursivat pojan kasaan, keittivät taikaliemessä ja rakensivat iäksi tuhoutuneen olkapään tilalle norsunluisen olkapään. Tantalokselle kävi huonosti. Hän joutui manalassa ikuisiksi ajoiksi seisomaan kaulaansa myöten vedessä yläpuolellaan hedelmäpuu. Aina kun hän kurottautui noukkimaan hedelmän, oksat kohosivat ylemmäs, ja aina kun hän halusi juoda, vesi pakeni ulottumattomiin.
Nuoreksi mieheksi varttunut Pelops halusi osallistua kuningas Oinomaoksen järjestämiin kilpa-ajoihin, joiden voittaja saisi tyttären, Hippodameian, puolisokseen. Todellisuudessa Oinomaos ei halunnut kenenkään voittavan kisoja, sillä oraakkeli oli ennustanut, että Oinomaoksen vävy koituisi hänen tuhokseen. Hippodameia ja Pelops rakastuivat ja juonittelivat Oinomaoksen ohjastajan Myrtiloksen vahingoittamaan Oinomaoksen vaunuja niin, että ne hajosivat ja Oinomaos sai surmansa. Pelops tappoi Myrtiloksen kisojen jälkeen, mutta Myrtilos ehti ennen kuolemaansa kirota Pelopsin ja tämän suvun. Pelopsin itsensä kuoltua Herakles perusti kisat Olympiaan – näitä kisoja pidetään olympialaisten alkuna.
Pelopsin suvun ylle langetettu kirous toteutui hänen ja Hippodameian jälkeläisissä. Pojat Atreus ja Thyestes tappoivat velipuolensa, pakenivat Olympiasta ja päätyivät Mykeneen, jossa he alkuun hallitsivat yhdessä. Atreus lupasi uhrata hienoimman lampaansa Artemiille, mutta löydettyään lampaidensa joukosta kultaisen lampaan Atreus tappoi ja piilotti sen. Atreuksen vaimo Aerope oli rakastunut Thyesteeseen. Niinpä kun Aerope löysi kultaisen lampaan, hän antoi sen Thyesteelle. Samaan aikaan mykeneläisten piti päättää, kumpi Pelopsin jälkeläisistä saisi kaupungin kuninkuuden. Atreus ehdotti ovelana, että kuninkuus kuuluisi kultaisen lampaan omistajalle, mutta Atreuksen hämmästykseksi lammas löytyikin Thyesteeltä. Atreus sai Zeuksen avulla kuitenkin vallan itselleen ja karkotti Thyesteen.
Thyesteen karkotuksen jälkeen Atreukselle paljastui hänen vaimonsa Aeropen ja veljensä Thyesteen välinen suhde. Atreus kutsui viekkaana veljensä takaisin ystävällisyyttä teeskennellen. Juhlaillallisella hän tarjosi Thyesteelle liha-aterian, joka oli valmistettu Thyesteen omista pojista. Aterian jälkeen Thyesteelle paljastui, mitä hän oli syönyt. Oraakkelin mukaan Thyestes voisi kostaa veljelleen, jos Thyestes saisi lapsen oman tyttärensä Pelopeian kanssa. Tästä syntyi poika Aigisthos, jolla oli myöhemmin keskeinen rooli Atreuksen suvun kohtalossa.
Atreuksen pojasta Agamemnonista tuli aikanaan Mykenen kuningas. Hänen vaimonsa oli Spartan kuninkaan Tyndareoksen tytär Klytaimestra, jonka sisko Helena oli Agamemnonin veljen, Menelaoksen, puoliso. Menelaos hallitsi vaimonsa kotikaupunkia Spartaa.
Agamemnon valittiin sittemmin kreikkalaisten ylipäälliköksi Troijan sodassa. Kun kreikkalaiset olivat matkalla Troijaan sotimaan, Agamemnonin onnistui vihastuttaa Artemis. Tietäjä Kalkhas neuvoi, että voidakseen jatkaa matkaa Agamemnonin oli uhrattava tyttärensä Ifigeneia. Ifigeneian kohtalo jäi kytemään vihana Klytaimestraan. Agamemnonin ollessa Troijassa Aigisthokselle, Agamemnonin serkulle ja Klytaimestralle kehkeytyi suhde, mikä enteili sukukirouksen lankeamista Agamemnonin ylle. Sillä kun Agamemnon palasi sodasta sotasaalinaan Kassandra, Troijan kuningas Priamoksen ennustustaitoinen tytär, Klytaimestra ja Aigisthos tappoivat Agamemnonin. Klytaimestra oli vihainen Ifigeneian kohtalosta ja mustasukkainen ennen kaikkea Kassandrasta. Aigisthos puolestaan kantoi mukanaan isänsä julmaa kohtaloa.
Atreuksen suvun kirous jatkui tämänkin jälkeen. Kostoksi isänsä kohtalosta Orestes tappoi äitinsä ja tämän rakastajan eli Klytaimestran ja Aigisthoksen. Orestes pakeni tekonsa takia hulluuden vallassa Delfoin kautta Ateenaan, jossa Athenen väliintulo ratkaisi oikeudenkäynnin Oresteelle vapauttavasti. Joidenkin tarinaperimien mukaan Orestes joutuu vielä jatkamaan läheisen ystävänsä Pyladeen kanssa matkaa Tauriiseen, jossa hänen uhrattu sisarensa Ifigeneia toimi papittarena. Taureja pidettiin toisinaan skyyttien heimona, mihin Lukianos viittaa (Tanssista 46).