Afrodite oli rakkauden ja kauneuden jumalatar. Yhden version mukaan Afrodite syntyi vaahdosta, jonka Uranoksen mereen heitetyt sukuelimet saivat aikaiseksi. Afrodite ja sodan jumala Ares olivat rakastavaisia. Lukianos käyttää kohdassa 20 kreikkalaista sodanjumalan nimeä Ares tarkoittaessaan tässä roomalaisten Mars-jumalaa. Kyseessä on ns. interpretatio Graeca. Areksen mukaan on nimetty Ateenan Areiopagi, Areksen kukkula. Tähän liittyy myytti, jossa Poseidonin, meren jumalan, poika Halirrothios yritti raiskata Areksen tyttären Alkippen. Tästä syystä Ares tappoi Halirrothioksen. Tappoa seurannut oikeudenkäynti tapahtui Ateenan Akropoliin juurella sijaitsevalla kukkulalla eli Areiopagilla. Aiskhyloksen Eumenidit-tragediassa Orestes saa tuomionsa äidinmurhasta samaisella paikalla.

Afroditen ja Areksen lapsena pidettiin usein Erosta. Eros tunnetaan nimensä mukaisesti rakkauden jumaluutena, mutta alkujaan hänet identifioitiin luovaan alkuvoimaan, joka oli syntynyt Khaoksesta samaan aikaan maaäiti Gaian kanssa. Tähän luonnehdintaan Lukianos viittaa Lykinoksen puheenvuorossa tanssin synnystä (Tanssista 7). Vaikka Lukianos ei tekstissään korosta Eroksen eroottisen rakkauden puolta, hänen valitsemansa sanasto sopii tuohon teemaan varsin hyvin. Kun Lukianos juuri mainittuaan Eroksen puhuu taivaankappaleiden kietoutumisesta yhteen, hän käyttää sanoja symplokē ja koinōniā, joilla on myös seksuaalinen merkitys. Myöhemmin mytologiassa Eroksen äidiksi nimettiin Afrodite ja isäksi Ares tai vaihtoehtoisesti jumalten sanansaattaja Hermes. Vasta hellenistisellä ajalla (300-luku eKr.) Eros esiintyy siivekkäänä, rakkauden nuolia ampuvana lapsihahmoisena jumalana. Erootit olivat Eroksen seuralaisia.

Tanssiva Afrodite, Eros ja tympanon. Kreikkalainen terrakottapienoisveistos (korkeus 12,6 cm), 4. vs. eKr. Metropolitan Museum of Art, no. 06.1069 (CC 0).