Olemme koonneet edellisen antologian linjauksia noudattaen antologian toisen osan, joka koostuu vuosina 2017–2020 valmistuneiden maistereiden opinnäytteistä. Koimme tarpeelliseksi näinkin lyhyen ajan jälkeen nostaa esiin seuraavan maisteripolven töitä, sillä opiskelijoiden kyky syventää ja artikuloida tanssijantaiteeseen liittyviä alati laajenevia aihealueita ja kysymyksiä on antoisaa ja arvokasta.
Lue lisääKlassisen baletin esteettisen hegemonian murruttua 1900-luvulla tanssin harjoittaminen eli erilaisten liikkeellisten, kehollisten sekä ilmaisullisten taitojen ymmärtäminen ja harjoittelu sekä tanssiteoksen harjoitteleminen ja niissä esiintyminen ovat hakeneet ja löytäneet lukemattomia erilaisia muotoja ja lähestymistapoja. […]
Lue lisääMatilda Aaltosen (2020) tutkimusmuotoinen opinnäytetyö hahmottelee suhdettamme muun lajisiin eläimiin sekä omaan ruumiillisuuteemme. Hän lähestyy kysymystä liiketutkimuksesta ja taiteellisesta prosessista saadun kokemustiedon sekä teoreettisen aineiston kautta. Aaltonen avaa käsitteitä ruumiillisuus, ruumiillinen ajattelu sekä eläin, eläimyys ja pohtii valitsemansa teoreettisen aineiston avulla ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Hän päätyy lopuksi miettimään mitä tämä teoreettinen hahmotelma voisi tarkoittaa esitysten tekemisen ja liikkeen näkökulmasta.
Lue lisääAino Purhonen (2019) kysyy miten määritellä ja rajata teoksen maailmaa sekä millaisia työkaluja esiintyjä tarvitsee kyetäkseen toimimaan teoksen maailman puitteissa. Häneltä valittu tekstiosuus tuo esiin taiteellisen lopputyön praktisen työskentelyn kautta löydettyjä esiintyjän toimijuutta ohjaavia työkaluja ja strategioita, Näitä ovat virittäytyminen, erilaiset kielellisiä työkalut sekä aktiivinen esiintyjän kokemuksellisen tiedon arvon huomiointi ja tunnustaminen teoksen maailman luomisessa.
Lue lisääAnna Stenberg (2020) pohtii työssään tämän päivän tanssijan laajentunutta taiteilijuutta. Sitä mitä tämä tarkoittaa, miten ja keiden kautta tämä laajuus ilmenee sekä milloin ja missä se tulee esiin. Hän tarkastelee mm. Jo Butterworthin (2009) mallin avulla eri asteisten hierarkisten suhteiden ilmenemistä työprosesseissa, ja niiden vaatimaa muuntuvaa ja laajentuvaa taiteilijuutta.
Lue lisääTanssin harjoittamisen, esiintyjän läsnäolon sekä esittämisen tapojen moninaisuus sekä representaatioiden eri asteisten vahvuuksien läsnä- ja poissaolot esityksissä herättävät tanssijassa kysymyksen kuka minä olen esiintyessäni ja millaisia suhteita minuuden ja esittämisen rekistereiden välille muodostuu erilaisissa esityksissä.
Lue lisääTaru Aho (2020) fokusoi kirjallisen työnsä katseen ja ruumiillisuuden ilmiöihin. Tekstissään hän tarkastelee katseessa olemisen erilaisia tapoja ja antaa esimerkkejä omasta työskentelystään ja esiintymisestään teoksessa Voyeur. Aho tunnistaa ja tuo esiin miten katseessa oleminen liikkuu katseen, ruumiin ja tanssin ontologioiden rinnakkaisissa, päällekkäisissä ja risteävissä maastoissa.
Lue lisääKrista Arppo (2018) kytkee yhteen oman tanssijuutensa ja kielensä. Lopputyön aiheet kuten tanssijan ruumiiseen liittyvä häpeä ovat syntyneet taiteellisiin prosessien aikana käsinkirjoitettujen runojen kautta. Runoutta ja kokemuksellista kerrontaa käyttävä omakohtainen teksti avaa koskettavasti tanssijuuden ja kielellisyyden välistä intiimiä suhdetta sekä sen merkitystä Arpon tanssijuudelle ja esiintyjyydelle.
Lue lisääMyös Anni Kaila (2020) käsittelee runollisten tekstien ja tanssitaiteen välisiä yhteyksiä esiintyjän näkökulmasta. Keskeistä hänelle on havainnon ja mielikuvituksen välisen yhteyden tunnistaminen sekä tanssissa että runoudessa. Esimerkkien kautta Kaila esittää kääntämisen (translation) yhdeksi tanssijantyön metodiksi sekä mahdolliseksi filosofiseksi kehykseksi tanssin paradigmaattisen luonteen ymmärtämiselle.
Lue lisääElla Koikkalainen (2019) hakee kirjoittaen omaa suhdettaan itselleen merkitykselliseen taiteelliseen praktiikkaan. Hänen työnsä keskiöön nousevat ’kumman’ ja ’empatian’ käsitteet. Antologiaan valitussa osassa Koikkalainen pohtii mieliruumiin limittymistä sekä mielen ja ruumiin muodostumista vuorovaikutussuhteissa erityisesti empatian erilaisten ilmentymien sekä Faunastic tryst teoksessa tehtyjen kuvitteellisten harjoitusten kautta.
Lue lisääKauri Sorvari (2019) tutkii soolossaan tanssitaiteilijan eri roolien ottamista, päätöksenteon navigoimista ja neuvottelemista, valintojen kehollista ja sanallista artikuloimista sekä tämän kehystämistä taiteelliseksi prosessiksi. Sorvari ymmärtää omat valintansa – luoda, tuottaa, työstää, esittää ja analysoida sooloaan – poliittisena eleenä, joka luo uudenlaista tanssijan aktiivista ja praktista toimijuutta eikä pelkästään keskustelua tanssija-koreografi positioiden valta-asetelmista.
Lue lisää1980-luvulla lopulta alkanut voimakas tanssin toimijoiden määrällinen kasvu, tanssin kentän jatkuvasti niukkana pysyvä rahoitus ja heikko toimeentulotaso sekä toisaalta koreografijohtoisen työskentelyn rinnalla lisääntyneet yhteistyölliset prosessit ja alati monipuolistuvat ja muuntuvat työskentelytavat ja toimintaympäristöt ovat johdattaneet tämän teemaosan kirjoittajat suuntaamaan…
Lue lisääJan Loukas (2019) suuntaa huomionsa suostumukseen, sen tunnistamiseen ja neuvottelemiseen osana tanssijan toimijuutta taiteellisissa prosesseissa. Hän avaa niitä yhteiskunnallisia diskursseja ja rakenteita, joihin hänen kirjallinen työnsä on suhteissa. Lisäksi Loukas esittelee BDSM-praktiikkaa sekä siinä tapahtuvaa suostumuksen neuvottelua, ja ehdottaa näiden käytänteiden soveltamista taiteellisiin prosesseihin.
Lue lisääRiikka Lakea (2020) hahmottelee kestävyysajattelua feminististen, post-humanististen ja ontologisten teorioiden pohjalta ja syventyy ekologisesti tiedostavaan tarinankerrontaan ja sen mahdollisiin ilmenemismuotoihin esittävissä taiteissa. Lisäksi teksti tuo esiin kysymyksiä ja aihealueita, jotka hänen mielestään esittävän taiteen työryhmien tulisi ottaa huomioon hahmotellessaan ekologisesti kestävää työskentelyä.
Lue lisääJohannes Purovaara (2017) pohdiskelee kollektiivista työskentelyä taiteellisissa prosesseissa. Valitussa tekstikatkelmassa hän avaa ryhmätyöskentelyn eri vaiheita sekä ajatuksiaan ja oletuksiaan taiteellisessa työskentelyssä vallitsevista valtasuhteista. Lisäksi Purovaara luonnehtii dialogisen ja monologisen keskustelun eroja ja tuo esiin käytännöllisiä ohjeita, jotka mahdollistavat dialogisen keskustelun taiteellisissa prosesseissa.
Lue lisääSoile Lahdenperä
Anne Makkonen (toim.)
Sakari Viika
Pawel Czerwinski / Unsplash
2021 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
ISBN 978-952-353-039-3 (verkkojulkaisu)
ISSN 2242-590X (verkkojulkaisu)
Lahdenperä, Soile & Makkonen, Anne (toim.). 2021. Tarjoumia ja toimijuutta – kirjoituksia tanssijantyöstä. Kinesis 13. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Helsinki. kinesis.teak.fi/antologia/v2021.