Törmi 2016
Törmi, Kirsi. 2016. Koreografinen prosessi vuorovaikutuksena. Acta Scenica 46. Helsinki: Taideyliopiston Teatterkorkeakoulu, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/161453/Acta_Scenica_46.pdf
Tekstit joissa viitattu tähän:
- Näkyväksi tulemisesta: Esiintyjän näkökulmia katseeseen ja katseessa olemiseen teoksessa Voyeur (2020)Taru Aho (2020) fokusoi kirjallisen työnsä katseen ja ruumiillisuuden ilmiöihin. Tekstissään hän tarkastelee katseessa olemisen erilaisia tapoja ja antaa esimerkkejä omasta työskentelystään ja esiintymisestään teoksessa Voyeur. Aho tunnistaa ja tuo esiin miten katseessa oleminen liikkuu katseen, ruumiin ja tanssin ontologioiden rinnakkaisissa, päällekkäisissä ja risteävissä maastoissa.
- Sanoista tekoihin: Tanssijan pohdintoja kollektiivityöskentelystä (2017)Johannes Purovaara (2017) pohdiskelee kollektiivista työskentelyä taiteellisissa prosesseissa. Valitussa tekstikatkelmassa hän avaa ryhmätyöskentelyn eri vaiheita sekä ajatuksiaan ja oletuksiaan taiteellisessa työskentelyssä vallitsevista valtasuhteista. Lisäksi Purovaara luonnehtii dialogisen ja monologisen keskustelun eroja ja tuo esiin käytännöllisiä ohjeita, jotka mahdollistavat dialogisen keskustelun taiteellisissa prosesseissa.
- Kommunikaatio taiteellisen prosessin mahdollistajana (2017)Myös Anna Kupari (2017) tarkastelee Ulkorastilla-projektin kautta työryhmän kommunikaatiota prosessin mahdollistajana. Hän kirjoittaa keskustelun merkittävyydestä sekä ohjaajan että esiintyjän taiteellisen työn mahdollistajana ja koko työryhmän sisäisen vastuunjaon määrittelijänä. Anna ehdottaa näille kaikille keskustelu- ja kommunikaatiosuhteille dialogista laatua, jossa toisen toiseuden kohtaaminen mahdollistaa myös itsen vapautumisen.
- ”Tervetuloa alalle”: Suostumuksen pohdintaa osana tanssijan toimijuutta (2019)Jan Loukas (2019) suuntaa huomionsa suostumukseen, sen tunnistamiseen ja neuvottelemiseen osana tanssijan toimijuutta taiteellisissa prosesseissa. Hän avaa niitä yhteiskunnallisia diskursseja ja rakenteita, joihin hänen kirjallinen työnsä on suhteissa. Lisäksi Loukas esittelee BDSM-praktiikkaa sekä siinä tapahtuvaa suostumuksen neuvottelua, ja ehdottaa näiden käytänteiden soveltamista taiteellisiin prosesseihin.
- Pelkään ja haaveilen: hetkeä ennen työelämää (2017)Valmistumisensa kynnyksellä Outi Markkula (2017) kysyy lopputyössään mitä tanssijan ammatissa toimiminen oikein on ja voisi olla. Nyt-hetken läpinäkyvyydestä moniäänisesti ja monityylisesti ponnistavassa tekstissään Outi kirjoittaa tiedon ja vallan sekä ajan ja ajattelemisen suhteesta ja niiden vaikutuksesta työntekoon. Pohdinta pohjautuu Juha Siltalan ja Bonjana Kunstin työtä käsittelevään teoreettisen kirjallisuuteen ja Outin yhdessä Anna Kuparin kanssa vanhusten palvelutaloille suunnatun Ulkorastilla-projektin kokemuksiin. Siellä kohdattu erimielisyys ja ajatusten moninaisuus näyttäytyvät hänelle mahdollisuuksina, jota vasten nuori tanssija voi piirtää omaa ajatteluaan esiin.