Suoraan sisältöön

Osa I Tanssin harjoittaminen

Klassisen baletin esteettisen hegemonian murruttua 1900-luvulla tanssin harjoittaminen eli erilaisten liikkeellisten, kehollisten sekä ilmaisullisten taitojen ymmärtäminen ja harjoittelu sekä tanssiteoksen harjoitteleminen ja niissä esiintyminen ovat hakeneet ja löytäneet lukemattomia erilaisia muotoja ja lähestymistapoja. Tämän päivän tanssin harjoittaminen elää moninaisuudessa, kyseenalaistamisessa ja kysymisessä vanhojen historiallisesti muodostuneiden hierarkioiden, käytänteiden ja arvostusten jälkien ja kaikujen säestäminä.

”Tanssin harjoittaminen” teemaosan tekstit tuovat esiin tanssijantaiteen maisterin harjoitteluun, tanssitekniikkoihin ja esiintymiseen liittyviä kysymyksiä. Kirjoittajien tekstit lähestyvät näitä aiheitta erilaisista näkökulmista ja lähtökohdista käsin.

  • Antologia 2021

    Matilda AaltonenKeitä me olemme? Liikepraktiikka ja ruumissuhde esityksessä olento / olio / otus / eläin / eläjä (2020)

    Matilda Aaltosen (2020) tutkimusmuotoinen opinnäytetyö hahmottelee suhdettamme muun lajisiin eläimiin sekä omaan ruumiillisuuteemme. Hän lähestyy kysymystä liiketutkimuksesta ja taiteellisesta prosessista saadun kokemustiedon sekä teoreettisen aineiston kautta. Aaltonen avaa käsitteitä ruumiillisuus, ruumiillinen ajattelu sekä eläin, eläimyys ja pohtii valitsemansa teoreettisen aineiston avulla ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Hän päätyy lopuksi miettimään mitä tämä teoreettinen hahmotelma voisi tarkoittaa esitysten tekemisen ja liikkeen näkökulmasta.

    Lue lisää
  • Antologia 2021

    Aino PurhonenMerkintöjä maailmoista: Esiintyjän toimijuus ja työkalut suhteessa teoksen maailman muotoutumiseen (2019)

    Aino Purhonen (2019) kysyy miten määritellä ja rajata teoksen maailmaa sekä millaisia työkaluja esiintyjä tarvitsee kyetäkseen toimimaan teoksen maailman puitteissa. Häneltä valittu tekstiosuus tuo esiin taiteellisen lopputyön praktisen työskentelyn kautta löydettyjä esiintyjän toimijuutta ohjaavia työkaluja ja strategioita, Näitä ovat virittäytyminen, erilaiset kielellisiä työkalut sekä aktiivinen esiintyjän kokemuksellisen tiedon arvon huomiointi ja tunnustaminen teoksen maailman luomisessa.

    Lue lisää
  • Antologia 2021

    Anna StenbergRäckvidd: Om varande och kommunikation inom konstnärliga processer (2019)

    Anna Stenberg (2020) pohtii työssään tämän päivän tanssijan laajentunutta taiteilijuutta. Sitä mitä tämä tarkoittaa, miten ja keiden kautta tämä laajuus ilmenee sekä milloin ja missä se tulee esiin. Hän tarkastelee mm. Jo Butterworthin (2009) mallin avulla eri asteisten hierarkisten suhteiden ilmenemistä työprosesseissa, ja niiden vaatimaa muuntuvaa ja laajentuvaa taiteilijuutta.

    Lue lisää
  • Antologia 2018

    Anne PajunenTanssija, esiintyvä taiteilija: tanssijalle keskeisten esiintymisen kysymysten tarkastelua (2011)

    Anne Pajunen (2011) tarkastelee kirjallisessa lopputyössään sitä, miten esiintyminen on osa tanssijan kehollisuutta, tanssitekniikoiden syntaksia ja tanssijan harjoittelua. Hän kirjoittaa siitä ensin historiallisesta perspektiivistä käsin kertomalla, miten tanssi on avautunut merkityksellisenä ja miten esittämiseen on suhtauduttu länsimaisen taidetanssin historiassa. Omakohtaisten kokemusten ja niiden kuvailun kautta Anne päätyy pohtimaan ja tuomaan esille millaisia laajennuksia voidaan tehdä historian tarjoamille tanssijana esiintymisen ja tulkinnan mahdollisuuksille.

    Lue lisää
  • Antologia 2018

    Mikael AaltonenTanssivasta ruumiista ja sen mielekkyydestä (2011)

    Mikael Aaltonen (2011) keskittyy opinnäytteensä luvussa ”Merkityksestä tanssissa” avaamaan omaa suhdettaan klassiseen balettiin selvittämällä sen laajoja kulttuurihistoriallisia merkityksiä ja hahmottelemalla baletin pitkää historiallista kehitystä. Lopuksi Mikael päätyy kysymään baletin tämän hetkistä merkitystä ja onko sillä aidosti mahdollisuus päivittyä osaksi nykyesitystaidetta ja -maailmaa.

    Lue lisää
  • Antologia 2018

    Linda PrihaKontakti-improvisaatio, tanssi ja elämä: ihmisen kokoisia kokemuksia kontakti-improvisaatiosta (2008)

    Linda Priha (2008) käsittelee oman tanssijan työnsä kehitystä 1970-luvulla syntyneen kontakti-improvisaation harjoittamisen näkökulmasta käsin. Keskeisiksi löydöiksi nousevat kontakti-improvisaation avaamat uudet näkökulmat oman kehon käyttöön liittyvissä kysymyksissä, kuten painon ja keskustan käyttö, sekä erityisesti toisen ihmisen kohtaamiseen, kuunteluun ja kosketukseen liittyvät tavat ja asenteet.

    Lue lisää
  • Antologia 2018

    Emmi VennaStage/Daily Life: kokemuksia buto­harjoittelusta Kazuo Ohnon studiolla (2010)

    Emmi Vennan (2010) lopputyö johdattaa lukijan japanilaisen butotanssin historian ja harjoitteiden äärelle. Emmi vietti opintojen aikana vajaan vuoden työharjoitteluvaihdossa Japanissa ja osallistui tuolloin aktiivisesti Kazuo Ohnon studion butotanssitunneille. Hän käsittelee kirjallisessa työssään butoa japanilaisena tanssitaiteena ja kuvaa harjoittelua ja sen synnyttämiä kokemuksia sekä kriittisiä ajatuksia ja oivalluksia suhteessa omaan tanssijuuteensa sekä länsimaiseen taidetanssiin.

    Lue lisää