 {"id":82,"date":"2020-02-25T13:40:48","date_gmt":"2020-02-25T11:40:48","guid":{"rendered":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/?p=82"},"modified":"2021-01-29T14:10:33","modified_gmt":"2021-01-29T12:10:33","slug":"tanssista-23","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/tanssista-23\/","title":{"rendered":"Tanssista 23, 24, 25"},"content":{"rendered":"<p>Pid&auml;p&auml; siis varasi, korkea-arvoinen yst&auml;v&auml;ni, ettet tuomitse ep&auml;pyh&auml;ksi jumalallista tapaa, joka on mysteeri ja monen jumalan harjoittama, jota harjoitetaan jumalten kunniaksi ja joka tarjoaa suurta huvia sek&auml; kasvatuksellista hy&ouml;ty&auml;.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmettelen asennettasi siin&auml;kin mieless&auml;, ett&auml; suurena Homeroksen ja Hesiodoksen yst&auml;v&auml;n&auml; &ndash; palatakseni taas runoilijoihin &ndash; uskallat nousta heit&auml; vastaan, kun he ylist&auml;v&auml;t tanssia ylitse kaiken muun. Kun Homeros luetteli el&auml;m&auml;n suloisimpia ja kauneimpia asioita, kuten uni, yst&auml;vyys, <a class=\"glossaryLink cmtt_Kreikkalaisia sanoja ja termej&auml;, jotka liittyv&auml; tanssiin, musiikkiin ja teatteriin\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Molp&#275;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;em&amp;gt;Molp&#275;&amp;lt;\/em&amp;gt;&amp;lt;\/strong&amp;gt; &rsquo;laulu, laulun ja tanssin yhdistelm&auml;&rsquo;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/molpe\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/molpe\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">laulu ja tanssi<\/a>, ainoastaan tanssia h&auml;n, kautta Zeuksen, kutsui moitteettomaksi, ja lauluun h&auml;n sis&auml;llytti sulouden. N&auml;m&auml; molemmat siis kuuluvat olennaisesti tanssiin, niin suloinen laulu kuin moitteeton tanssi, joka sinusta on kuitenkin moitittavaa. Toisaalla Homeroksen tuotannossa sanotaan: &rdquo;<a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Homeros, Ilias 13, 730&ndash;731&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Homeros,&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Ilias&amp;lt;\/em&amp;gt;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/homeros-ilias-13-730-731\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/homeros-ilias-13-730-731\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Toiselle jumala on antanut sotataidot, toiselle tanssin ja lumoavan laulun.<\/a>&rdquo; Laulun ja tanssin yhdistelm&auml; on totisesti miellytt&auml;v&auml; ja jumalten paras lahja. Vaikuttaa silt&auml;, ett&auml; kun Homeros jakaa kaiken kahteen kategoriaan, sotaan tai rauhaan, sotaan kuuluvista asioista kauniita ovat ainoastaan laulu ja tanssi. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">24<\/h3>\n\n\n\n<p><a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Hesiodos&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Hesiodos&amp;lt;\/strong&amp;gt; on vanhin tunnettu kreikkalainen kirjailija. H&auml;n eli 700-luvun lopulla eKr. H&auml;nelt&auml; ovat s&auml;ilyneet teokset &amp;lt;em&amp;gt;Theogoni&#257;&amp;lt;\/em&amp;gt; (Jumalten synty) ja &amp;lt;em&amp;gt;Erga kai h&#275;merai&amp;lt;\/em&amp;gt; (Ty&ouml;t ja p&auml;iv&auml;t). Hesiodos kuului antiikissa oppineiston peruslukemistoon.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/hesiodos\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/hesiodos\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hesiodos<\/a> puolestaan ei perustanut teksti&auml;&auml;n kuulopuheisiin vaan todisti omin silmin muusien tanssin aamunkoitteessa. H&auml;n aloittaa teoksensa muusien hienolla ylistyksell&auml; heid&auml;n tanssiessaan is&auml;ns&auml; alttarin ymp&auml;rill&auml;: &rdquo;<a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Hesykhios, Theogonia (Jumalten synty) 3&ndash;4&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Hesykhios.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/hesykhios-theogonia-jumalten-synty-3-4\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/hesykhios-theogonia-jumalten-synty-3-4\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">He tanssivat purppuraisen l&auml;hteen ymp&auml;rill&auml; pehmein askelin.<\/a>&rdquo;<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta sin&auml;, yst&auml;v&auml; hyv&auml;, sin&auml; loukkaat tanssia melkein jumalanpilkaksi asti. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">25<\/h3>\n\n\n\n<p><a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Sokrates&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Sokrates&amp;lt;\/strong&amp;gt; (469&ndash;399 eKr.) oli ateenalainen filosofi, joka on yksi keskeisimmist&auml; kreikkalaisista filosofeista mutta jonka el&auml;m&auml;st&auml; tiedet&auml;&auml;n yll&auml;tt&auml;v&auml;n v&auml;h&auml;n faktoja. H&auml;nen ajatusmaailmansa on v&auml;littynyt erityisesti Platonin tekstien kautta. Sokrateen piiriin kuulunut ateenalainen sotap&auml;&auml;llikk&ouml; ja kirjailija &amp;lt;strong&amp;gt;Ksenofon&amp;lt;\/strong&amp;gt; (n. 430&ndash;355 eKr.) on kuvannut Sokrateen suurena tanssin ihailijana &amp;lt;em&amp;gt;Pidot&amp;lt;\/em&amp;gt;-teoksessaan. Sokrates ylist&auml;&auml; pidoissa esiintyneiden tanssijoiden vartaloa ja liikett&auml; ja toteaa my&ouml;s, ett&auml; tanssi on paras liikuntamuoto muokkaamaan vartalosta sopusuhtaisen. Ks. Ksenofon, &amp;lt;em&amp;gt;Pidot&amp;lt;\/em&amp;gt; 2, 15&ndash;16. Diogenes Laertios (2, 5, 32) viittaa Ksenofonin &amp;lt;em&amp;gt;Pitoihin&amp;lt;\/em&amp;gt; todetessaan, ett&auml; Sokrates tanssi usein, jotta pysyisi hyv&auml;ss&auml; kunnossa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/sokrates\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/sokrates\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Sokrates<\/a>, tuo miehist&auml; viisain, jos uskomme <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Apollon ja Artemis; Leto; Apollonin kultti Delfoissa (Pythia-oraakkeli)&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Apollon&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja &amp;lt;strong&amp;gt;Artemis&amp;lt;\/strong&amp;gt; olivat kaksoset, Zeuksen ja titaaneihin kuuluvan &amp;lt;strong&amp;gt;Leton&amp;lt;\/strong&amp;gt; lapsia. Apollon oli taiteen ja kulttuurin jumala, jonka soittimena oli lyra. Apollon valtapiiriin kuuluivat my&ouml;s parannus- ja ennustustaidot. &amp;lt;strong&amp;gt;Artemis&amp;lt;\/strong&amp;gt; tunnettiin ikuisena neitsyen&auml;, joka suojeli synnytyst&auml; ja kuolemaa, villi&auml; luontoa ja mets&auml;styst&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;Kun Zeus oli saattanut Leton raskaaksi, Leto joutui jatkuvasti pakenemaan h&auml;nt&auml; kiivaasti takaa ajavaa mustasukkaista Heraa. Lopulta Leto p&auml;&auml;si &amp;lt;strong&amp;gt;Deloksen &amp;lt;\/strong&amp;gt;kelluvalle saarelle, jossa h&auml;n synnytti lapsensa. My&ouml;hemmin &amp;lt;strong&amp;gt;Tityos&amp;lt;\/strong&amp;gt;-j&auml;ttil&auml;inen yritti siepata Leton Delfoissa, mutta Apollon tuli v&auml;liin ja tappoi j&auml;ttil&auml;isen nuolillaan. Tityos teljettiin manalaan sidottuna siten, ett&auml; korppikotkat raatelivat h&auml;nen maksaansa.&amp;lt;br\/&amp;gt;Delfoissa kunnioitettiin alkujaan maan jumalatarta Gaiaa, ja siell&auml; sijaitsi &amp;lt;strong&amp;gt;maailman keskipiste, omfalos&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Maan keskipiste oli l&ouml;ytynyt siten, ett&auml; Zeus l&auml;hetti &amp;lt;strong&amp;gt;kaksi kotkaa&amp;lt;\/strong&amp;gt; lentoon yht&auml; aikaa maan kahdelta kolkalta, ja piste, jossa linnut kohtasivat, oli maan keskipiste. Siihen Zeus heitti merkiksi kiven. Apollon surmasi Delfoin kulttipaikan vartijan, &amp;lt;strong&amp;gt;Python&amp;lt;\/strong&amp;gt;-lohik&auml;&auml;rmeen, ja lunasti siten asemansa Delfoin p&auml;&auml;jumaluutena. T&auml;ss&auml; ominaisuudessa Apollonin lis&auml;nimen&auml; oli Pythios. H&auml;nen temppelins&auml; papitar &amp;lt;strong&amp;gt;Pythia&amp;lt;\/strong&amp;gt; tunnettiin oraakkelilausunnoistaan, joihin viitataan mytologiassa mutta joita oikeassakin el&auml;m&auml;ss&auml; k&auml;ytiin hakemassa, niit&auml; tulkittiin ja niiden perusteella tehtiin p&auml;&auml;t&ouml;ksi&auml; vaikkapa sotatoimissa.&amp;lt;br\/&amp;gt;Kun Lukianos toteaa, ett&auml; &rdquo;tanssia katsovan on &rsquo;ymm&auml;rrett&auml;v&auml; mykk&auml;&auml; ja kuultava &auml;&auml;net&ouml;nt&auml;&rsquo;&rdquo; (&amp;lt;em&amp;gt;Tanssista&amp;lt;\/em&amp;gt; 62), h&auml;n viittaa suoraan Pythiaan er&auml;&auml;seen oraakkelilauseeseen. Anekdootti on s&auml;ilynyt Herodotoksella (1, 47), ja oraakkelilauseen alku menee n&auml;in: &rdquo;Hiekan m&auml;&auml;r&auml;n m&auml; tied&auml;n ja merten matkat ma tunnen, mykk&auml;&auml; my&ouml;s tajuan, puhumattoman kuiskehen kuulen.&rdquo;&amp;lt;br\/&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/apollon-ja-artemis-leto-apollonin-kultti-delfoissa-pythia-oraakkeli\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/apollon-ja-artemis-leto-apollonin-kultti-delfoissa-pythia-oraakkeli\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Pythiosta<\/a>, ei ainoastaan ylist&auml;nyt tanssia vaan halusi my&ouml;s oppia sit&auml;, sill&auml; h&auml;n arvosti sulavaliikkeisyytt&auml;, musikaalisuutta, liikkeen sopusointuisuutta ja liikkuvan kehon viehkeytt&auml;. Sokratesta ei h&auml;vett&auml;nyt pit&auml;&auml; tanssia yhten&auml; t&auml;rkeimmist&auml; oppiainesta, vaikka olikin vanha ja arvostettu. H&auml;n itsekin aikoi opetella tanssia perusteellisesti. Sokrates ei ylip&auml;&auml;t&auml;&auml;n ep&auml;r&ouml;inyt opetella v&auml;hemm&auml;n arvostettuja asioita. H&auml;nell&auml;h&auml;n oli tapana k&auml;yd&auml; auloksensoittajattarien koulussa, eik&auml; h&auml;n pit&auml;nyt Aspasian vakavaa puhetta arvottomana, vaikka <a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Aspasia&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Aspasia&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli 400-luvulla eKr. Ateenassa vaikuttanut Miletoksesta kotoisin oleva nainen. H&auml;net tunnettiin erityisesti rakkaussuhteestaan ateenalaisen valtiomiehen &amp;lt;strong&amp;gt;Perikleen&amp;lt;\/strong&amp;gt; kanssa, mik&auml; her&auml;tti ateenalaisissa n&auml;rk&auml;styst&auml;. &amp;lt;strong&amp;gt;Sokrateen&amp;lt;\/strong&amp;gt; kerrotaan arvostaneen Aspasiaa hyv&auml;n&auml; keskustelijana ja oppineena henkil&ouml;n&auml;. Lukianos oli yksi my&ouml;hemmist&auml; kirjailijoista, jotka pitiv&auml;t Aspasiaa arvossa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aspasia\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aspasia\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Aspasia<\/a> olikin hetaira. Sokrates ei edes n&auml;hnyt ja kokenut tanssitaidetta koko sen nykyisess&auml; kauneudessaan vaan vasta sen alkuvaiheessa. Jos h&auml;n olisi n&auml;hnyt nykyisten tanssijoiden saavutukset, h&auml;n olisi varmasti j&auml;tt&auml;nyt kaiken muun ja keskittynyt ainoastaan tanssiesityksiin. Nuorisollekin h&auml;n olisi todenn&auml;k&ouml;isesti opettanut pelk&auml;st&auml;&auml;n tanssia.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pid\u00e4p\u00e4 siis varasi, korkea-arvoinen yst\u00e4v\u00e4ni, ettet tuomitse ep\u00e4pyh\u00e4ksi jumalallista tapaa, joka on mysteeri ja monen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,15],"tags":[],"class_list":["post-82","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tanssista","category-tanssista-23-32"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":969,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions\/969"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}