 {"id":66,"date":"2020-02-25T13:35:31","date_gmt":"2020-02-25T11:35:31","guid":{"rendered":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/?p=66"},"modified":"2021-01-29T16:37:55","modified_gmt":"2021-01-29T14:37:55","slug":"tanssista-39","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/tanssista-39\/","title":{"rendered":"Tanssista 39, 40, 41"},"content":{"rendered":"<p>Seuraavana on <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Deukalion ja Pyrrha&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Deukalion &amp;lt;\/strong&amp;gt;oli Prometheuksen poika ja &amp;lt;strong&amp;gt;Pyrrha&amp;lt;\/strong&amp;gt; h&auml;nen vaimonsa. He selvisiv&auml;t vedenpaisumuksesta rakentamalla arkin, joka p&auml;ivien harhailujen j&auml;lkeen p&auml;&auml;tyi vuorelle. T&auml;h&auml;n Lukianos viittaa haaksirikolla (&amp;lt;em&amp;gt;Tanssista&amp;lt;\/em&amp;gt; 39). Deukalion ja Pyrrha olivat ainoat hengiss&auml; selvinneet ihmiset. Zeuksen neuvosta he heittiv&auml;t selk&auml;ns&auml; taakse kivi&auml;, joista ihmiskunta syntyi.&amp;amp;nbsp;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/deukalion-ja-pyrrha\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/deukalion-ja-pyrrha\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Deukalionin tarina, h&auml;nen elinaikanaan tapahtunut valtava haaksirikko ja ihmissuvun pelastanut arkki sek&auml; ihmisten luominen kivist&auml;<\/a>. Lis&auml;ksi on osattava <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat cmtt_laaja\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/dionysos-semele-bakkantit-satyyrit-ja-dionysoksen-identifikaatiot\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Iakkhoksen riekaleiksi repiminen, Heran kosto, Semelen poltto, Dionysoksen molemmat syntymiset<\/a>, <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Athene&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Athene&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli Ateenan nimikkojumalatar taisteltuaan asemasta Poseidonin kanssa. H&auml;n syntyi is&auml;ns&auml; Zeuksen p&auml;&auml;st&auml; ja oli viisas ja j&auml;rkev&auml; neitsytjumaluus, joka suojeli my&ouml;s tiedett&auml;, taidetta ja etenkin naisten k&auml;sit&ouml;it&auml;. Troijan sodan tarustossa Athenella oli keskeinen rooli.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Ateenan vanhoihin jumaluuksiin kuuluu &amp;lt;strong&amp;gt;Erikhthonios&amp;lt;\/strong&amp;gt;, jonka sanottiin olleen Athenen ja Hefaistoksen poika. Hefaistos yritti raiskata neitsytjumala Athenen, mutta siemenneste p&auml;&auml;tyi vain Athenen reidelle asti, mist&auml; Athene pyyhki sen villakankaallaan pois ja heitti kankaan maahan. T&auml;st&auml; sai alkunsa Erikhthonios, jota Athene kasvatti muilta jumalilta salaa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/athene\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/athene\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Athenen, Hefaistoksen ja Erikhtonioksen tarinat<\/a>, Attikan alueesta k&auml;yty riita, <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat cmtt_laaja\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/afrodite-ares-ja-eros\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Halirrothios ja ensimm&auml;inen oikeudenk&auml;ynti Areiopagilla<\/a> &ndash; sanalla sanoen kaikki Attikaan liittyv&auml;t myytit. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">40<\/h3>\n\n\n\n<p>Erityisesti n&auml;ist&auml; mainittakoon <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Demeter ja Kore eli Persefone; Eleusiin kultti&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Demeter&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli sadonkorjuun ja maanviljelyksen jumalatar. Demeterin tunnettuihin juhliin kuuluivat &amp;lt;strong&amp;gt;Eleusiin&amp;lt;\/strong&amp;gt; mysteerit ja vain naisille kuuluvat Thesmoforia-juhlat. Demeter identifioitiin toisinaan my&ouml;s &amp;lt;strong&amp;gt;Kybelen&amp;lt;\/strong&amp;gt; kanssa. &amp;lt;strong&amp;gt;Kybele&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli v&auml;h&auml;aasialainen &auml;itijumalatar, jonka valtapiiriin kuuluivat hedelm&auml;llisyys, elinvoima, el&auml;imet, kasvit sek&auml; ihmisten luoma yhteiskunta. H&auml;nen kulttimenoihinsa kuuluivat erottamattomasti ekstaattinen tanssi ja erilaiset ly&ouml;m&auml;soittimet, ja h&auml;nen seuraajiaan olivat mm. &amp;lt;strong&amp;gt;korybantit&amp;lt;\/strong&amp;gt; (kr. &amp;lt;em&amp;gt;korybantes&amp;lt;\/em&amp;gt;), jotka tunnettiin erityisesti villist&auml; tanssista ja musisoinnista. Kybele identifioitiin kreikkalaisessa maailmassa my&ouml;s Rheaan.&amp;lt;br\/&amp;gt;Demeterin tyt&auml;r oli &amp;lt;strong&amp;gt;Kore&amp;lt;\/strong&amp;gt; eli &amp;lt;strong&amp;gt;Persefone&amp;lt;\/strong&amp;gt;, jonka Haades ry&ouml;sti vaimokseen maan alle. Demeter vaelsi pohjattomassa surussa etsien tyt&auml;rt&auml;&auml;n ja p&auml;&auml;tyi Eleusiin hallitsijan &amp;lt;strong&amp;gt;Keleuksen&amp;lt;\/strong&amp;gt; luo vanhan naisen hahmossa. Keleus otti h&auml;net huolehtimaan pojistaan &amp;lt;strong&amp;gt;Triptolemoksesta&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja Demofonista. Demeter halusi kiitollisena yst&auml;v&auml;llisyydest&auml; tehd&auml; Demofonin kuolemattomaksi, voiteli lapsen taikavoiteella ja &ouml;isin poltti pois kuolematonta sielua. Er&auml;&auml;n&auml; y&ouml;n&auml; &auml;iti, &amp;lt;strong&amp;gt;Metaneira&amp;lt;\/strong&amp;gt;, n&auml;ki lapsensa liekkien keskell&auml; ja parkaisi kauhuissaan, eik&auml; Demeter jatkanut en&auml;&auml; lapsen tekemist&auml; kuolemattomaksi ja niin Demofon kuoli. Demeter paljasti jumalallisen henkil&ouml;llisyytens&auml; ja opetti toiselle pojalle, Triptolemokselle, maanviljelyn salat.&amp;lt;br\/&amp;gt;Demeterin etsiess&auml; tyt&auml;rt&auml;&auml;n h&auml;n ei pit&auml;nyt huolta en&auml;&auml; luonnon kukoistuksesta. Kaikki kuihtui. T&auml;st&auml; syyst&auml; Zeus sai Haadeksen taipumaan siihen, ett&auml; Haades palauttaisi &amp;lt;strong&amp;gt;Persefonen&amp;lt;\/strong&amp;gt; takaisin maan pinnalle &auml;itins&auml; luo. Persefone oli kuitenkin ehtinyt sy&ouml;m&auml;&auml;n Haadeksen luona, ja siksi h&auml;n sai viett&auml;&auml; maan p&auml;&auml;ll&auml; ainoastaan osan vuodesta. Kun Persefone on maan p&auml;&auml;ll&auml;, luonto kukoistaa ja on vehre&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/demeter-ja-kore-eli-persefone-eleusiin-kultti\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/demeter-ja-kore-eli-persefone-eleusiin-kultti\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Demeterin vaellus ja Koren l&ouml;ytyminen, k&auml;ynti Keleuksen luona, Triptolemoksen viljanviljely<\/a>, Ikaroksen viininkasvatus, Erigonen surullinen kohtalo sek&auml; <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Erekhtheus&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Erekhtheus&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli yksi Ateenan kuninkaista. H&auml;nell&auml; oli kuusi tyt&auml;rt&auml;, joista yhden, &amp;lt;strong&amp;gt;Oreithyian&amp;lt;\/strong&amp;gt;, pohjoistuulen jumaluus &amp;lt;strong&amp;gt;Boreas&amp;lt;\/strong&amp;gt; vei vaimokseen. Loput viisi kuolivat siten, ett&auml; osa heist&auml; piti oraakkelin mukaan uhrata, jotta Erekhtheus voittaisi k&auml;ym&auml;ns&auml; sodan Eleusiin kaupunkia vastaan. Loput tytt&auml;rist&auml; tekiv&auml;t itsemurhan.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/erekhtheus\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/erekhtheus\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Boreaan, Oreithyian<\/a>, Theseuksen ja Aigeuksen tarinat. Sitten ovat viel&auml; <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat cmtt_laaja\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/theseus\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Medeian saapuminen ja my&ouml;hempi pako Persiaan<\/a>, Erekhtheuksen tytt&auml;ret, <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Pandion, Prokne  ja Filomela&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Pandion&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli Ateenan kuningas, jolla oli kaksi tyt&auml;rt&auml;, &amp;lt;strong&amp;gt;Prokne&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja &amp;lt;strong&amp;gt;Filomela&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Prokne meni naimisiin Traakian kuninkaan &amp;lt;strong&amp;gt;Tereuksen&amp;lt;\/strong&amp;gt; kanssa. Filomela vieraili pariskunnan luona, jolloin Tereus raiskasi naisen ja repi t&auml;m&auml;n kielen, jotta Filomela ei voisi kertoa, mit&auml; on tapahtunut. Filomela onnistui kuitenkin muilla keinoin kertomaan tapahtumasta siskolleen. Kostona sisarukset tappoivat Proknen ja Tereuksen pojan ja sy&ouml;ttiv&auml;t pojan is&auml;lle. Jumalat muuttivat kaikki kolme linnuiksi: Proknesta tuli p&auml;&auml;skynen, Filomelasta satakieli ja Tereuksesta harjalintu.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/pandion-prokne-ja-filomela\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/pandion-prokne-ja-filomela\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Pandionin tytt&auml;ret ja mit&auml; he k&auml;rsiv&auml;t ja tekiv&auml;t Traakiassa<\/a>, Helenen ry&ouml;st&ouml; ja <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Tyndareos, Klytaim(n)estra, Helena ja Dioskuurit eli Kastor ja Polydeukes&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Tyndareos&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli Spartan kuningas. Jonkin tarinaperim&auml;n mukaan puolijumala &amp;lt;strong&amp;gt;Asklepios&amp;lt;\/strong&amp;gt; her&auml;tti Tyndareoksen kuolleista muutamien muiden kuolevaisten joukossa. Zeus tappoi Asklepioksen t&auml;st&auml; hyv&auml;st&auml; salamalla.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Klytaimestra &amp;lt;\/strong&amp;gt;&ndash; tai Klytaimnestra &ndash; ja &amp;lt;strong&amp;gt;Helena&amp;lt;\/strong&amp;gt; sek&auml; &amp;lt;strong&amp;gt;Kastor&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja &amp;lt;strong&amp;gt;Polydeukes&amp;lt;\/strong&amp;gt; (latinaksi Castor ja Pollux) olivat Tyndareoksen lapsia. Kastor ja Polydeukes tunnetaan &amp;lt;strong&amp;gt;dioskuureina&amp;lt;\/strong&amp;gt; eli sananmukaisesti Zeuksen poikina (Zeus-nimen genetiivi on Dios, &amp;lt;em&amp;gt;k&#363;ros&amp;lt;\/em&amp;gt; &rsquo;nuorukainen&rsquo;). Toisaalla my&ouml;s Helenan is&auml;ksi nimet&auml;&auml;n Zeus, ja siten Tyndareos oli Helenan is&auml;puoli.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Klytaimestra oli naimisissa Mykenen hallitsijan Agamemnonin ja Helena Agamemnonin veljen, Menelaoksen kanssa. Helenalla on keskeinen rooli Troijan sodan synnyss&auml;.&nbsp;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/tyndareos-klytaimnestra-helena-ja-dioskuurit-eli-kastor-ja-polydeukes\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/tyndareos-klytaimnestra-helena-ja-dioskuurit-eli-kastor-ja-polydeukes\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">dioskuurien<\/a> sotaretki kaupunkiin, Hippolytoksen kohtalo ja herakleidien paluu. N&auml;m&auml; kaikki koskevat enemm&auml;n tai v&auml;hemm&auml;n Attikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Edell&auml; esitin vain muutaman esimerkin ateenalaisista tarinoista, joista valtaosan j&auml;tin mainitsematta. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">41<\/h3>\n\n\n\n<p>Seuraavana mainitsen muutamia Megaran alueen tarinoita: <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Nisos&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Nisos&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli Megaran kuningas ja &amp;lt;strong&amp;gt;Skylla&amp;lt;\/strong&amp;gt; h&auml;nen tytt&auml;rens&auml;. Nisosta suojasi purppurainen hiuskiehkura, jonka Skylla er&auml;&auml;n tarinaversion mukaan leikkasi pois, koska oli rakastunut is&auml;&auml;ns&auml; vastaan sotivaan &amp;lt;strong&amp;gt;Minokseen&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Minos halveksi Skyllan tekoa ja l&auml;hti matkoihinsa ilman Skyllaa. Tekonsa seurauksena Skylla muuttui joko linnuksi tai kalaksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/nisos\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/nisos\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Nisos<\/a>, Skylla ja purppurakiehkura, Minoksen matka ja h&auml;nen kiitt&auml;m&auml;tt&ouml;myytens&auml; hyv&auml;ntekij&auml;&auml;ns&auml; kohtaan, sitten <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Kithaironvuori ja raadellut miehet&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Kithairon&amp;lt;\/strong&amp;gt; on vuori (nyk. Kither&oacute;nas), joka antiikin taruston mukaan sai nimens&auml; kuninkaan mukaan. Vuori liittyi Dionysoksen seuraajiin, mainadeihin, ja pieni Oidipus hyl&auml;ttiin Kithaironille. Kithaironille sijoittuu tunnettuja traagisia mieskohtaloita. Theban kuningas &amp;lt;strong&amp;gt;Pentheus&amp;lt;\/strong&amp;gt;, Kadmoksen tytt&auml;ren poika, kielsi Dionysoksen kultin. Dionysos sai rangaistukseksi Pentheuksen vakoilemaan naisten bakkanttiriitti&auml;, mist&auml; seurasi lopulta Pentheuksen kuolema paloiksi raadeltuna. Kithaironille sijoittuu toisinaan my&ouml;s tarina thebalaisesta sankarista, &amp;lt;strong&amp;gt;Aktaionista&amp;lt;\/strong&amp;gt;, joka n&auml;ki neitsytjumala Artemiin kylpem&auml;ss&auml;. T&auml;st&auml; rangaistuksena Aktaion muutettiin hirveksi tai vaihtoehtoisesti h&auml;n joutui omien koiriensa raatelemaksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/kithaironvuori-ja-raadellut-mihet\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/kithaironvuori-ja-raadellut-mihet\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Kithairon<\/a> sek&auml; <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat cmtt_laaja\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/seitseman-thebaa-vastaan\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">thebalaisten ja Labdakoksen j&auml;lkel&auml;isten k&auml;rsimykset<\/a>, <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Kadmos&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Theban mytologinen perustaja oli &amp;lt;strong&amp;gt;Kadmos&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Kun Zeus oli ry&ouml;st&auml;nyt Europen, Kadmoksen sisaren, Kadmos l&auml;hti etsim&auml;&auml;n h&auml;nt&auml; ja p&auml;&auml;tyi Delfoin oraakkelin luo kysym&auml;&auml;n neuvoa. Oraakkelin mukaan h&auml;nen tuli lopettaa Europen etsinn&auml;t ja seurata sen sijaan lehm&auml;&auml;, jolla oli kyljess&auml;&auml;n tietty merkki, ja perustamaan kaupungin siihen kohtaan, johon lehm&auml; k&auml;y makaamaan. Se kohta oli Theba.&amp;amp;nbsp;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kadmos tappoi Arekselle pyh&auml;n lohik&auml;&auml;rmeen, joka oli tappanut Kadmoksen miehi&auml; n&auml;iden tehdess&auml; valmisteluja Athenelle tarkoitettuun uhriin. Athene neuvoi Kadmosta kylv&auml;m&auml;&auml;n tappamansa lohik&auml;&auml;rmeen hampaat maahan. Niist&auml; nousi hurjia sotilaita, jotka rupesivat taistelemaan kesken&auml;&auml;n. Vain muutama j&auml;i henkiin, ja n&auml;iden kanssa Kadmos perusti Theban. My&ouml;hemmin ep&auml;onninen Kadmos alkoi muuttua itsekin lohik&auml;&auml;rmeeksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Theban muureja&amp;lt;\/strong&amp;gt; rakensivat veljekset &amp;lt;strong&amp;gt;Amfion ja Zethos&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Amfion oli taitava laulaja ja soittaja, Zethos puolestaan mets&auml;st&auml;j&auml;. Kun Zethos vaivoin kantoi muuria varten kivi&auml;, Amfion soitti lyraa ja kivet asettuivat paikoilleen musiikin voimalla. Amfion otti vaimokseen Nioben, ja he saivat monta lasta. &amp;lt;strong&amp;gt;Niobe&amp;lt;\/strong&amp;gt; kerskaili Letolle lastensa lukum&auml;&auml;r&auml;ll&auml;, kun Letolla oli vain kaksi lasta, jumalat Apollon ja Artemis. T&auml;st&auml; rangaistuksena Apollon tappoi kaikki Nioben ja Amfionin pojat ja Artemis tyt&ouml;t. Niobe pakeni suruissaan vuoristoon, jossa h&auml;n muuttui itkev&auml;ksi kiveksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/kadmos\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/kadmos\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Kadmoksen<\/a> saapuminen, lehm&auml;n k&auml;ynti makuulle, k&auml;&auml;rmeen hampaat ja kylvettyjen ihmisten synty, Kadmoksen muuttuminen lohik&auml;&auml;rmeeksi, muurien nousu lyran s&auml;estyksell&auml;, muurinrakentajan hulluus, h&auml;nen vaimonsa Niobeen kerskailu ja surunmurtama mykkyys, Pentheuksen, Aktaionin ja Oidipuksen tarinat sek&auml; <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat cmtt_laaja\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/herakles-hesperidit-ja-prometheus\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Herakleen uroty&ouml;t ja h&auml;nen lastensa teurastaminen<\/a>.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Seuraavana on Deukalionin tarina, h\u00e4nen elinaikanaan tapahtunut valtava haaksirikko ja ihmissuvun pelastanut arkki sek\u00e4 ihmisten [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,17],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tanssista","category-tanssista-35-61"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":977,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions\/977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}