 {"id":122,"date":"2020-02-25T13:51:43","date_gmt":"2020-02-25T11:51:43","guid":{"rendered":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/?p=122"},"modified":"2021-01-29T14:03:48","modified_gmt":"2021-01-29T12:03:48","slug":"tanssista-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/tanssista-2\/","title":{"rendered":"Tanssista 2"},"content":{"rendered":"<p>Mik&auml; se sellainen mies oikein on, hyv&auml; Lykinos, joka on kasvatuksen l&auml;pitunkema ja joka tuntee sopivissa m&auml;&auml;rin filosofiaa mutta joka t&auml;st&auml; huolimatta hylk&auml;&auml; parempien asioiden opinnot ja osallisuutensa oppineiden ketjussa? Sen sijaan h&auml;n istuu auloksen huumaamana katsellen naismaista miest&auml;, joka kietoutuu hepeniin ja h&auml;vytt&ouml;miin lauluihin, esitt&auml;&auml; rakkauden juovuttamia naisia, noita antiikin irstaimpia &ndash; <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat cmtt_laaja\"  href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/theseus\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Faidraa<\/a>, <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Parthenope&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Parthenope&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli antiikin romaanikirjallisuudesta tunnettu hahmo. Teoksesta &amp;lt;em&amp;gt;Metiokhos ja Parthenope&amp;lt;\/em&amp;gt; on j&auml;&auml;nyt j&auml;lkipolville vain papyrukselle kirjoitettuja fragmentteja. Tarinaa on versioitu persialaisessa runoudessa. Lukianoksen kotikaupungista Kommagenesta on l&ouml;ytynyt aihetta esitt&auml;v&auml; mosaiikki, joka on ajoitettu 200-luvulle. Tuo kuvaus on staattinen [kuva], mutta samat henkil&ouml;t on nimetty toisessa mosaiikissa, jonka liittymist&auml; teatteriesitykseen on tutkimuskirjallisuudessa pohdittu. Yksi seireeneist&auml; oli my&ouml;s nimelt&auml;&auml;n Parthenope.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:image {&amp;quot;id&amp;quot;:1340,&amp;quot;sizeSlug&amp;quot;:&amp;quot;large&amp;quot;} --&amp;gt;&amp;lt;figure class=&amp;quot;wp-block-image size-large&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;img src=&amp;quot;https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/kuva13_col.jpg&amp;quot; alt=&amp;quot;&amp;quot; class=&amp;quot;wp-image-1340&amp;quot;\/&amp;gt;&amp;lt;figcaption&amp;gt;Pantomiimiesitys: Metiokhos ja Parthenope. Antiokian l&auml;hiseudulta l&ouml;ytynyt mosaiikki roomalaisaikaisesta talosta, joka tunnetaan nimell&auml; Man of Letters, 200&ndash;230 jKr. &amp;lt;b&amp;gt;&copy;Antioch Expedition Archives, Department of Art and Archaeology, Princeton University&amp;lt;\/b&amp;gt;&amp;lt;\/figcaption&amp;gt;&amp;lt;\/figure&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:image --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/parthenope\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/parthenope\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Parthenopea<\/a> tai <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Rhodope ja Haimos&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Rhodope&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli mytologinen Traakian kuningatar, jonka puoliso oli oma veli, kuningas &amp;lt;strong&amp;gt;Haimos&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Koska sisarukset olivat t&auml;ll&auml; tavoin menetelless&auml;&auml;n nostaneet itsens&auml; ik&auml;&auml;n kuin ylijumala Zeuksen ja jumalatar Heran rinnalle &ndash; Hera oli Zeuksen sisar ja vaimo &ndash; ja jopa kutsuivat toisiaan Zeukseksi ja Heraksi, jumalat rankaisivat Rhodopeta ja Haimosta muuttamalla n&auml;m&auml; vuoriksi. Rodopivuoristo l&ouml;ytyy nykyisten Bulgarian ja Kreikan alueilta ja Kreikaksi Balkanin niemimaata kutsutaan yh&auml; toisinaan Haimoksen niemimaaksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/rhodope-ja-haimos\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/rhodope-ja-haimos\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Rhodopeta<\/a> &ndash; ja jonka esityst&auml; taputukset, livertelyt ja jalkojen t&ouml;min&auml; s&auml;est&auml;v&auml;t? Millainen mies katselee naurettavimpia asioita, joita maa p&auml;&auml;ll&auml;&auml;n kantaa ja jotka eiv&auml;t v&auml;h&auml;isimm&auml;ss&auml;k&auml;&auml;n m&auml;&auml;rin sovi sinunkin edustamillesi vapaille, sivistyneille miehille? Kun siis kuulin, ett&auml; sinulla on tapana viett&auml;&auml; aikaasi t&auml;llaisissa esityksiss&auml;, en ainoastaan h&auml;vennyt puolestasi vaan surin, ett&auml; istut siell&auml; <a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Platon&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Platon&amp;lt;\/strong&amp;gt;, ateenalainen filosofi (427&ndash;347 eKr.), opetti Ateenassa Akademeian lehdossa (Platonin Akatemia). H&auml;nelt&auml; on s&auml;ilynyt runsas kirjallinen tuotanto, jonka v&auml;lityksell&auml; mm. Sokrateen filosofinen ajatusmaailma on meille v&auml;littynyt. Platonin filosofia ja kirjoitukset kuuluivat antiikin oppineiston perustiet&auml;mykseen.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/platon\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/platon\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Platonin<\/a>, <a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Khrysippos&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Khrysippos&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli stoalaista koulukuntaa edustava kreikkalainen filosofi (n. 280&ndash;205 eKr.). H&auml;nen omana aikanaan runsaasta kirjallisesta tuotannostaan on s&auml;ilynyt vain osia.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/khrysippos\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/khrysippos\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Khrysippoksen<\/a> ja <a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Aristoteles&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Aristoteles&amp;lt;\/strong&amp;gt; (384&ndash;322 eKr.) syntyi Khalkidiken Stageirassa ja siirtyi nuorena miehen&auml; Ateenaan filosofi Platonin oppilaaksi. H&auml;n toimi Makedonian kuninkaan Filippos II:n pojan, Aleksanterin (sittemmin Aleksanteri Suuri) opettajana jonkin aikaa. Aristotelesta pidet&auml;&auml;n l&auml;nsimaisen tieteen is&auml;n&auml;. H&auml;nen opetuspaikkansa Ateenassa sijaitsi Lykeionin gymnasionissa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aristoteles\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aristoteles\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Aristoteleen<\/a> hyl&auml;nneen&auml; kokien saman kohtalon kuin ihmiset, joiden <a class=\"glossaryLink cmtt_Asiaselityksi&auml;\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Aistit&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kuulo- ja n&auml;k&ouml;aisti nousevat Lukianoksen tekstiss&auml; vahvasti esiin. Kun Lukianos mainitsee h&ouml;yhenen kutittamat korvat (&amp;lt;em&amp;gt;Tanssista&amp;lt;\/em&amp;gt; 2), h&auml;n viittaa todenn&auml;k&ouml;isesti ihmisen taipumukseen tulla vietellyksi tai houkutelluksi kuulon kautta. Lukianoksen tekstiss&auml; Kraton viittaa hetken kuluttua my&ouml;s mytologisiin seireeneihin, jotka ensin vietteliv&auml;t merenkulkijoita laulullaan ja sitten tappoivat. Ehk&auml;p&auml; t&auml;m&auml;n kohdan h&ouml;yhenen kutittama korva voisi rinnastua omaan ilmaisuumme korvia hivelev&auml;st&auml; musiikista, joka viettelee kuulijan nautintoon. Kiit&auml;n Arto Kivim&auml;ke&auml; t&auml;st&auml; huomiosta. Kutiavien korvien ep&auml;ilytt&auml;vyys esiintyy Uudessa Testamentissa. Uusimmassa raamatunk&auml;&auml;nn&ouml;ksess&auml; t&auml;m&auml; kreikankielinen ilmaus on suomennettu seuraavasti (kursivoitu kohta): &rdquo;Tulee n&auml;et aika, jolloin ihmiset eiv&auml;t sied&auml; kuulla tervett&auml; oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia &amp;lt;em&amp;gt;kuullakseen sit&auml; mit&auml; kulloinkin mieli tekee&amp;lt;\/em&amp;gt;&rdquo; (2 Tim. 4:3). Kuuloaistia luotettavampana pidettiin usein n&auml;k&ouml;aistia. Lukianos (&amp;lt;em&amp;gt;Tanssista&amp;lt;\/em&amp;gt; 78) viittaa Herodotoksen n&auml;kemykseen, ett&auml; silmien kautta havaitut ilmi&ouml;t ovat luotettavampia kuin kuullut (ks. Herodotos 1, 8). Tuntoaistia, eli kosketusta, ei pidetty erillisen&auml; aistina, vaan se kuului kaikkiin aisteihin (ks. &amp;lt;em&amp;gt;Tanssista&amp;lt;\/em&amp;gt; 70).&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aistit\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aistit\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">korvia h&ouml;yhen kutittaa<\/a>, vaikka maailma on t&auml;ynn&auml; muita, vakavasti otettavia konsertteja ja esityksi&auml; &ndash; jos joku niit&auml;k&auml;&auml;n nyt kaipaa &ndash; kuten <a class=\"glossaryLink cmtt_Tanssinimist&ouml;&auml;\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Khoros&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;em&amp;gt;Khoros&amp;lt;\/em&amp;gt;&amp;lt;\/strong&amp;gt; viittaa ennen kaikkea kuorotanssiin. Se tarkoittaa my&ouml;s tanssilattiaa, kuten Lukianoksen mainitsemassa kilvess&auml; (Daidaloksen Ariadnelle tekem&auml; tanssilattia, &amp;lt;em&amp;gt;Tanssista&amp;lt;\/em&amp;gt; 13).&amp;amp;nbsp;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/khoros\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/khoros\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">kuorotanssia<\/a> s&auml;est&auml;vien <a class=\"glossaryLink cmtt_Kreikkalaisia sanoja ja termej&auml;, jotka liittyv&auml; tanssiin, musiikkiin ja teatteriin\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Aulos&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Aulos&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli ruokopuhallin, jota antiikin maailmassa soitettiin kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Aulos sopi vakaviin ja kepeisiin esityksiin, s&auml;est&auml;m&auml;&auml;n tanssia ja laulua tai pelkk&auml;&auml; ty&ouml;ntekoa. Se oli ennen kaikkea ammattilaisten soitin, ja sit&auml; soittivat sek&auml; naiset ett&auml; miehet. Aulosta voitiin soittaa joko yksitt&auml;in (monaulos) tai siten, ett&auml; soittimeen kuului kaksi aulosta (diaulos). Kuva-aiheissa n&auml;kyy toisinaan selv&auml;sti er&auml;&auml;nlaiset valjaat (kr. &amp;lt;em&amp;gt;forbeia&amp;lt;\/em&amp;gt;), joilla soitin saatiin pysym&auml;&auml;n tukevasti soittajan huulilla.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:image {&amp;quot;id&amp;quot;:1304,&amp;quot;sizeSlug&amp;quot;:&amp;quot;large&amp;quot;} --&amp;gt;&amp;lt;figure class=&amp;quot;wp-block-image size-large&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;img src=&amp;quot;https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Aulos-player.jpg&amp;quot; alt=&amp;quot;&amp;quot; class=&amp;quot;wp-image-1304&amp;quot;\/&amp;gt;&amp;lt;figcaption&amp;gt;Auloksen soittaja. Kreikkalainen terrakotta &ouml;ljypullo (lekythos) (korkeus 28,4 cm), n. 480 eKr. &amp;lt;b&amp;gt;&amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/www.metmuseum.org\/art\/collection\/search\/130011977&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noreferrer noopener&amp;quot;&amp;gt;Fletcher Fund, 1924, Metropolitan Museum of Art  no. 130011977&amp;lt;\/a&amp;gt;.&amp;lt;\/b&amp;gt;&amp;lt;\/figcaption&amp;gt;&amp;lt;\/figure&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:image --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aulos\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/aulos\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">auloksensoittajien<\/a>, s&auml;&auml;dyllisi&auml; lauluja s&auml;est&auml;vien <a class=\"glossaryLink cmtt_Kreikkalaisia sanoja ja termej&auml;, jotka liittyv&auml; tanssiin, musiikkiin ja teatteriin\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Kithara&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Kithara&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja &amp;lt;strong&amp;gt;lyra&amp;lt;\/strong&amp;gt; (tai lyyra) olivat tavallisimmat kreikkalaiset kielisoittimet. Kithara oli suurikokoisempi ja tyypillisemmin ammattilaisten k&auml;yt&ouml;ss&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/kithara\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/kithara\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">kitharansoittajien<\/a> tai etenkin arvostettujen tragedioiden tai hilpeiden perinteisten komedioiden esityksi&auml;, eli sellaisia, jotka kelpaavat kilpailuesityksiksi.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mik\u00e4 se sellainen mies oikein on, hyv\u00e4 Lykinos, joka on kasvatuksen l\u00e4pitunkema ja joka tuntee [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,13],"tags":[],"class_list":["post-122","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tanssista","category-tanssista-1-6"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1395,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122\/revisions\/1395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}