 {"id":267,"date":"2020-03-05T13:29:00","date_gmt":"2020-03-05T11:29:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/?post_type=glossary&#038;p=267"},"modified":"2020-04-03T14:22:56","modified_gmt":"2020-04-03T11:22:56","slug":"troijan-sota","status":"publish","type":"glossary","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/troijan-sota\/","title":{"rendered":"Troijan sota"},"content":{"rendered":"<p><strong>Troijan sodan<\/strong> alkusyyn&auml; oli jumalatarten kauneuskilpa. <strong>Troijan prinssi Paris, kuningas Priamoksen ja kuningatar <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: Troijan sodan hahmoja\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Hektor&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Hektor&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli troijalaisten urhein sankari. H&auml;n oli Priamoksen ja Hekaben vanhin poika ja siten Pariksen isoveli. Hektorin vaimo oli &amp;lt;strong&amp;gt;Andromakhe&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja heid&auml;n poikansa oli &amp;lt;strong&amp;gt;Astyanaks&amp;lt;\/strong&amp;gt;. Andromakhe oli yksi t&auml;rkeist&auml; tragedioiden naishahmoista.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:image {&amp;quot;id&amp;quot;:1344,&amp;quot;sizeSlug&amp;quot;:&amp;quot;large&amp;quot;} --&amp;gt;&amp;lt;figure class=&amp;quot;wp-block-image size-large&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;img src=&amp;quot;https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Astyanaks-1827-1.jpg&amp;quot; alt=&amp;quot;&amp;quot; class=&amp;quot;wp-image-1344&amp;quot;\/&amp;gt;&amp;lt;figcaption&amp;gt;Marmorinen antefiksi, joka esitt&auml;&auml; todenn&auml;k&ouml;isesti Astyanaksin rooliin liittyv&auml;&auml; pantomiiminaamiota. Nimi Astyanaks on kirjoitettu naamion yl&auml;puolella olevaan p&auml;&auml;hineeseen. Esine on luultavasti  per&auml;isin Thasokselta ja ajoittuu 2. vuosisadalle jKr.  (korkeus 41,5 cm). &amp;lt;b&amp;gt;Inv. no. &Mu;&Theta; 1827. &copy; Archaeological Museum of Thessaloniki, Ministry of Culture and Sports (julkaisulupa my&ouml;nnetty tekij&auml;lle t&auml;h&auml;n julkaisuun).&amp;lt;\/b&amp;gt;&amp;lt;\/figcaption&amp;gt;&amp;lt;\/figure&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:image --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/hektor\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/hektor\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Hekaben<\/a> poika,<\/strong> valittiin tuomariksi. H&auml;n valitsi kauneimmaksi Afroditen, joka oli luvannut, ett&auml; maailman kaunein nainen rakastuisi Parikseen. Kilpasiskot <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat cmtt_laaja\"  href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/olympolaiset-jumalat-titaanit-ja-gigantit\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Hera<\/a> ja <a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: jumalat\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Athene&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Athene&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli Ateenan nimikkojumalatar taisteltuaan asemasta Poseidonin kanssa. H&auml;n syntyi is&auml;ns&auml; Zeuksen p&auml;&auml;st&auml; ja oli viisas ja j&auml;rkev&auml; neitsytjumaluus, joka suojeli my&ouml;s tiedett&auml;, taidetta ja etenkin naisten k&auml;sit&ouml;it&auml;. Troijan sodan tarustossa Athenella oli keskeinen rooli.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Ateenan vanhoihin jumaluuksiin kuuluu &amp;lt;strong&amp;gt;Erikhthonios&amp;lt;\/strong&amp;gt;, jonka sanottiin olleen Athenen ja Hefaistoksen poika. Hefaistos yritti raiskata neitsytjumala Athenen, mutta siemenneste p&auml;&auml;tyi vain Athenen reidelle asti, mist&auml; Athene pyyhki sen villakankaallaan pois ja heitti kankaan maahan. T&auml;st&auml; sai alkunsa Erikhthonios, jota Athene kasvatti muilta jumalilta salaa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/athene\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/athene\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Athene<\/a> suuttuivat ja p&auml;&auml;ttiv&auml;t kostaa sytytt&auml;m&auml;ll&auml; troijalaisten ja kreikkalaisten v&auml;lille eripuraa.<\/p>\n\n\n\n<p>Parikseen rakastunut nainen oli <strong>Helena<\/strong>, Spartan kuninkaan <strong>Menelaoksen<\/strong> puoliso, jonka Paris vei mukanaan Troijaan. Ennen kuin Helenasta tuli Menelaoksen vaimo, h&auml;nt&auml; kosiskeli moni kreikkalainen urho. Helenan is&auml;, Spartan kuningas <strong><a class=\"glossaryLink cmtt_Mytologia: muut hahmot ja tarinat\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Tyndareos, Klytaim(n)estra, Helena ja Dioskuurit eli Kastor ja Polydeukes&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Tyndareos&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli Spartan kuningas. Jonkin tarinaperim&auml;n mukaan puolijumala &amp;lt;strong&amp;gt;Asklepios&amp;lt;\/strong&amp;gt; her&auml;tti Tyndareoksen kuolleista muutamien muiden kuolevaisten joukossa. Zeus tappoi Asklepioksen t&auml;st&auml; hyv&auml;st&auml; salamalla.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Klytaimestra &amp;lt;\/strong&amp;gt;&ndash; tai Klytaimnestra &ndash; ja &amp;lt;strong&amp;gt;Helena&amp;lt;\/strong&amp;gt; sek&auml; &amp;lt;strong&amp;gt;Kastor&amp;lt;\/strong&amp;gt; ja &amp;lt;strong&amp;gt;Polydeukes&amp;lt;\/strong&amp;gt; (latinaksi Castor ja Pollux) olivat Tyndareoksen lapsia. Kastor ja Polydeukes tunnetaan &amp;lt;strong&amp;gt;dioskuureina&amp;lt;\/strong&amp;gt; eli sananmukaisesti Zeuksen poikina (Zeus-nimen genetiivi on Dios, &amp;lt;em&amp;gt;k&#363;ros&amp;lt;\/em&amp;gt; &rsquo;nuorukainen&rsquo;). Toisaalla my&ouml;s Helenan is&auml;ksi nimet&auml;&auml;n Zeus, ja siten Tyndareos oli Helenan is&auml;puoli.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Klytaimestra oli naimisissa Mykenen hallitsijan Agamemnonin ja Helena Agamemnonin veljen, Menelaoksen kanssa. Helenalla on keskeinen rooli Troijan sodan synnyss&auml;.&nbsp;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/tyndareos-klytaimnestra-helena-ja-dioskuurit-eli-kastor-ja-polydeukes\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/tyndareos-klytaimnestra-helena-ja-dioskuurit-eli-kastor-ja-polydeukes\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Tyndareos<\/a><\/strong>, vannotti kosijoita, ett&auml; he tulisivat puolustamaan Helenaa mit&auml; tahansa tapahtuisikin, vaikka eiv&auml;t itse saisikaan Helenaa vaimokseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lupaus lunastettiin Troijan sodassa, kun kreikkalaiset joukot l&auml;htiv&auml;t hakemaan Helenaa. Sotaa kesti 10 vuotta, ja lopulta sen voittivat kreikkalaiset. <a class=\"glossaryLink cmtt_Historialliset henkil&ouml;t\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemTitle&gt;Homeros&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Homeros&amp;lt;\/strong&amp;gt; oli runonlaulaja eli rapsodi, jonka nimiss&auml; kulkevat kreikkalaiset eepokset &amp;lt;em&amp;gt;Ilias&amp;lt;\/em&amp;gt; ja &amp;lt;em&amp;gt;Odysseia&amp;lt;\/em&amp;gt;. Homeros eli 700-luvulla eKr. Eepoksia luettiin antiikissa kouluopetuksesta alkaen, ja niiden v&auml;litt&auml;m&auml;&auml;n mytologiaan viitataan antiikin kirjallisuudessa tuon tuostakin. Jokaisen oppineen kuului osata homeroksensa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;&lt;div class=glossaryTooltipMoreLinkWrapper&gt;&lt;a class=glossaryTooltipMoreLink href=https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/homeros\/ &gt;&amp;lt;i class=&amp;quot;fas fa-arrow-right&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;\/i&amp;gt;&lt;\/a&gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/selitykset\/homeros\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Homeroksen<\/a> <em>Ilias<\/em> kertoo Troijan sodasta ja <em>Odysseia<\/em> yhden sankarin, Odysseuksen, kotiinpaluusta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Troijan sodan alkusyyn\u00e4 oli jumalatarten kauneuskilpa. Troijan prinssi Paris, kuningas Priamoksen ja kuningatar Hekaben poika, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"menu_order":0,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"glossary-categories":[4],"glossary-tags":[],"class_list":["post-267","glossary","type-glossary","status-publish","hentry","glossary-categories-mytologian-muut-hahmot-ja-tarinat"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/267","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/glossary"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/types\/glossary"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/267\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":532,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/267\/revisions\/532"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=267"}],"wp:term":[{"taxonomy":"glossary-categories","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/glossary-categories?post=267"},{"taxonomy":"glossary-tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/lukianos\/wp-json\/wp\/v2\/glossary-tags?post=267"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}