{"id":56,"date":"2017-01-01T17:00:20","date_gmt":"2017-01-01T15:00:20","guid":{"rendered":"http:\/\/nivel.teak.fi\/kinesis\/?p=56"},"modified":"2026-05-26T15:05:01","modified_gmt":"2026-05-26T12:05:01","slug":"johdanto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/johdanto\/","title":{"rendered":"Johdanto"},"content":{"rendered":"\n

K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 julkaisussa kahden taideteossidonnaisen koreografian luomiseen liittyv\u00e4\u00e4 ajattelua ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6skentely\u00e4. Koreografiat Looping<\/em> ja Anamorphic Variations<\/em> ovat erillisi\u00e4 ja itsen\u00e4isi\u00e4, mutta ne ovat ty\u00f6menetelmilt\u00e4\u00e4n ja l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan kiinte\u00e4sti yhteydess\u00e4 toisiinsa. Kehitin uuden sanallisen ilmaisun paikkasidonnaisen koreografian tilalle, koska se on k\u00e4sitteen\u00e4 liian v\u00e4lj\u00e4. Taideteossidonnainen koreografia merkitsee tietyss\u00e4 paikassa sijaitsevan ja tietyn taideteoksen yhteyteen tehty\u00e4 koreografiaa. Molemmat tanssiteokset esitettiin Porin taidemuseon isossa n\u00e4yttelyhallissa olleiden taideteosten yhteydess\u00e4. Kokemukseni keskipisteen\u00e4 oli koreografian tekeminen ja tanssiva ihminen ja n\u00e4iden suhde kuvataiteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6skentelyni koreografina alkoi 80-luvun lopussa opiskellessani London Contemporary Dance Schoolissa. Silloin k\u00e4vin katsomassa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tanssiesityksi\u00e4, jotka oli tehty taidegallerioihin. Ne olivat kuitenkin enemm\u00e4n tilasidonnaisia kuin suoraan sidoksissa taideteoksiin. Kuvataide on ollut kiinnostukseni kohde jo lapsuudesta l\u00e4htien, ja olen koreografina tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 useiden taiteilijoiden kanssa. Taiteidenv\u00e4lisyys ja visuaalisuus ovat luonnollinen osa ty\u00f6t\u00e4ni ja tuovat oman merkityksens\u00e4 teosten sis\u00e4lt\u00f6ihin. Galleria- ja taidemuseoviitekehys on kiehtonut useita koreografeja postmodernin ja nykytanssin historiassa niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisesti. T\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 koreografit ovat alkaneet my\u00f6s n\u00e4yttelyllist\u00e4\u00e4 esityksi\u00e4\u00e4n ja kuvataiteilijat koreografioida teoksiaan. (Butte et al. 2012.)<\/p>\n\n\n\n

Porin taidemuseoon tekem\u00e4ni ensimm\u00e4inen koreografia Looping<\/em> pohjautui kuvataiteilija Pavel Mrkusin digitaalisesti toteutettuihin, t\u00e4ysin virtuaalisiin videoinstallaatioihin Next Planet<\/em> ja Defragmentation<\/em>. Mrkus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00f6iss\u00e4\u00e4n hyvin pitk\u00e4lle viety\u00e4 ja eritt\u00e4in hallittua teknist\u00e4 osaamista. H\u00e4nen teoksensa vetosivat minuun erityisen voimakkaalla visuaalisuudellaan, ja koin niiden sis\u00e4ll\u00f6n pohtivan ihmisen olemassaolon t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 suhteessa nykymaailman l\u00e4hes loputtomaan datan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja tietokoneistumiseen.<\/p>\n\n\n\n

Toisen koreografiani Anamorphic Variations<\/em> tein kuvataiteilija Felice Varinin kahden perspektiivisesti paikannettavan tilateoksen Onze disques pour onze carr\u00e9s<\/em> (Yksitoista ympyr\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4toista neli\u00f6ss\u00e4) ja Deux cimaises \u2013 dix cadres<\/em> (Kaksi puitetta \u2013 kymmenen kehyst\u00e4) inspiroimana. Varinin teokset olivat monokromaattisuudessaan, abstraktiudessaan ja tilallisuudessaan kiehtovia, mutta samalla hyvin et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4vi\u00e4. Niiss\u00e4 olevat kuviot olivat kolmiulotteisen geometrisia. Kokonaisuus oli ik\u00e4\u00e4n kuin tyhj\u00e4n tilan ymp\u00e4rill\u00e4 ja yl\u00e4puolella oleva lavastus, joka j\u00e4tti koko laajan lattiapinnan katsomoksi.<\/p>\n\n\n\n

Koreografioiden tekeminen sis\u00e4lsi tutkimuksellisia elementtej\u00e4 ja piirteit\u00e4 \u2013 luovia taiteellisia prosesseja ja liike-eksploraatiota. Ty\u00f6prosessit eiv\u00e4t noudattaneet mit\u00e4\u00e4n olemassa olevaa kaavaa vaan syntyiv\u00e4t tarpeesta edet\u00e4 taiteellista visiota kohti. Tehdess\u00e4ni koreografiaa olen jatkuvasti monien mahdollisuuksien \u00e4\u00e4rell\u00e4. Valintaa seuraa toinen. Ty\u00f6skentely ei silti ole kronologista tai lineaarista. Teoksen loppuratkaisun l\u00f6ytyminen voi esimerkiksi vaikuttaa aikaisemmin tehtyihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Teoksen luomisen edetess\u00e4 informaatio kasautuu eksponentiaalisesti. Ty\u00f6tavat syntyv\u00e4t luovalla tavalla, halusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen erilaisia toimintatapoja ja niiden yhteytt\u00e4 maailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Koreografian tekeminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aina ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jonkinlaisen ty\u00f6tavan. Vaikka tekij\u00e4 ei olisikaan tietoinen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n ty\u00f6tavoista, on koreografiaa joka tapauksessa ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4 jollakin tavalla. Omissa koreografisissa t\u00f6iss\u00e4ni n\u00e4m\u00e4 tavat voivat vaihdella ja olla sidoksissa kulloisenkin teoksen ajateltuun ideaan tai sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Pyrin ty\u00f6skentelyss\u00e4ni my\u00f6s ottamaan huomioon omat ja tanssijoiden erilaiset fyysiset ja henkiset l\u00e4ht\u00f6kohdat, mutta samalla n\u00e4en my\u00f6s mahdollisuuden niiden laajentamiseen. Kehollisen kapasiteetin ja vapautuvan potentiaalin on mielest\u00e4ni l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 fyysinen ilmiasunsa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa my\u00f6s konkreettisesti. Ty\u00f6tapa ei ole kiveen hakattu vaan vain yksi muuttuja muiden joukossa. Kun jotakin saa ty\u00f6stetty\u00e4 eteenp\u00e4in, huomaa, ett\u00e4 monta muutakin asiaa on samalla saatava kehitetty\u00e4. Innostuksen ja uurastuksen lis\u00e4ksi tarvitaan suunnatonta k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jollakin tapaa on edett\u00e4v\u00e4 alkuideasta tai visiosta kohti loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 eli yleis\u00f6n kanssa jaettavaa kinesteettist\u00e4 ja kehollista esityst\u00e4. Jaana Parviaisen mukaan juuri kinesteettinen el\u00e4ytyminen tekee mahdolliseksi toisen kehon liikkeen ymm\u00e4rt\u00e4misen oman kehon kinesteettisen kartan avulla. T\u00e4m\u00e4 kartta on ik\u00e4\u00e4n kuin kehon topografiaa, jota asumme ja el\u00e4mme. (Parviainen 2006, 103.) Tanssin visuaalisuus on samaa maata kuin kuvataiteessa, mutta sen erilainen materiaalisuus, reaaliaikainen kehollisuus ja hetkellisyys tekev\u00e4t siit\u00e4 katsojalle j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n ja aina ainutkertaisen tapahtuman. Koreografinen ajattelu n\u00e4kyy lihallisessa muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelen taiteen tekemisen ja visuaalisen kulttuurin kerroksellisuutta koreografian luomisprosessin avulla. Koreografian tekemisess\u00e4 k\u00e4ytin ekfrasista<\/em> ja kinekfrasista<\/em> k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kaluina ohjatessani tanssijoita suusanallisesti, muuttamalla kokemukseni kuvataiteesta ensin sanaksi. Ekfrasiksella tarkoitetaan staattisen kuvan verbaalista representaatiota, kun taas kinekfrasiksella tarkoitetaan liikkuvan kuvan verbaalista representaatiota. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen saatoin kaksi eri taidemuotoa, kuvataiteen ja tanssitaiteen, yhdeksi kokonaisvaltaiseksi tapahtumaksi, vaikka niiden yhteismitattomuus onkin ilmeinen. Niiss\u00e4 on tietysti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vastaavuuksia ja mahdollisuuksia k\u00e4\u00e4nnett\u00e4vyyteen sek\u00e4 muunnosten luomiseen. En kuitenkaan tavoitellut ty\u00f6ss\u00e4ni kuvataiteen tanssillista adaptaatiota tai sen representaatiota koreografian muodossa.<\/p>\n\n\n\n

En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hakenut alkuper\u00e4iselle teokselle uskollista tanssillista toisintaa, vaan intermediaalisuuden kautta taidemuotojen yhdist\u00e4mist\u00e4 kokemukselliseksi, olemassa olevista ja uusista aineksista muodostuvaksi tapahtumaksi. Kahden tai useamman median v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutussuhdetta kutsutaan intermediaalisuudeksi. Medioina voidaan pit\u00e4\u00e4 erilaisia viestint\u00e4kanavia tai viestin v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ajattelu ei suinkaan asu vain kieless\u00e4. Ajatus voi olla my\u00f6s tunteessa ja liikkumisessa. Ajattele ajatuksen liikett\u00e4, liikkeen artikulointia ajattelussa, jota kehollistava ymp\u00e4rist\u00f6 rajoittaa ja mahdollistaa. Ajattelu n\u00e4in ymm\u00e4rrettyn\u00e4 on valittu polku, jonka kautta avautuva kokemus alkaa ilmaista itse\u00e4\u00e4n. (Manning 2013, 166.)<\/p>\n\n\n\n

Koreografina olen kiinnostunut luomaan hetkellisi\u00e4, ennen tapahtumattomia ihmisten ja ideoiden kohtaamisia tilan, liikkeen ja ajan mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Tavoittelen Bernard Tschumin sanoin yhteytt\u00e4 merkityksen ja olemisen, liikkeen ja tilan, ihmisen ja objektin v\u00e4lill\u00e4 (Tschumi 1994, 7.)*1<\/span> koreografisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4. N\u00e4iden elementtien yhteent\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4, kuvataiteen ja tanssitaiteen yhdist\u00e4misest\u00e4, loin uuden tulkinnan Porin taidemuseon isossa hallissa olleista taideteoksista. Kuitenkin on huomioitava, ett\u00e4 tila, liike ja tapahtumat ovat samaan aikaan itsen\u00e4isi\u00e4. Ne saavat toisiinsa uusia suhteita ja muokkaavat taideteosten kokemuksellisuutta suhteessa katsojaan ja h\u00e4nen liikkeisiins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Erittelen my\u00f6s tanssiteosteni visuaalisia ja auditiivisia tekij\u00f6it\u00e4. Kerron ajatuksiani muodosta yleens\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen yksityiskohtaisemmin tanssiteoksen visuaaliseen ulkomuotoon vaikuttavista p\u00e4\u00e4asiallisista osatekij\u00f6ist\u00e4: puvustuksesta, valosuunnittelusta ja lavastuksesta. Selvit\u00e4n my\u00f6s musiikin ja \u00e4\u00e4nen sek\u00e4 toisaalta hiljaisuuden vaikutusta teoksiini. Selit\u00e4n, kuinka koreografiani dokumentoitiin valokuvaamalla ja tekem\u00e4ll\u00e4 niist\u00e4 videodokumentaatiot ja mik\u00e4 on suhteeni niist\u00e4 saatuihin lopputuloksiin.<\/p>\n\n\n\n

Tanssitaide ei ole milloinkaan toistettavissa t\u00e4ysin samanlaisena, sill\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on el\u00e4v\u00e4 ihminen. Silloin siit\u00e4 tulee ainutkertainen kokemus niille, jotka ovat sit\u00e4 reaaliaikaisesti paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 todistamassa. Minulle koreografia on kommunikaation v\u00e4yl\u00e4 ja maailmassa olemisen muoto.<\/p>\n\n\n\n

Kieli voi olla sek\u00e4 se, joka fasilitoi radikaalin erilaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misen, ett\u00e4 se, joka vaarallisesti est\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n saman erilaisuuden tulemisen arvostetuksi sellaisenaan. Kieli voi my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suhteiden rikkautta, joka perustuu aitoon kokemukseen. (Manning 2013, 164.) T\u00e4m\u00e4n tekstin kirjoittamisen avulla yrit\u00e4n kuitenkin tavoittaa joitakin j\u00e4lki\u00e4 ja kokemuksia, joista on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 yleisesti jaettavaa. Ajattelen kirjoittamisen olevan voimaannuttavaa ajatusten liikkeiden koreografiointia.<\/p>\n\n\n\n

\n

Viite<\/h2>\n\n\n\n

1)<\/strong> Bernard Tschumin tulkinnat arkkitehtuurin k\u00e4ytt\u00e4misen, muodon ja sosiaalisten arvojen kytkeytym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, ja toisaalta mahdollisuudesta kytkeytyneisyyteen, panivat minut pohtimaan omaa ty\u00f6skentely\u00e4ni.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 julkaisussa kahden taideteossidonnaisen koreografian luomiseen liittyv\u00e4\u00e4 ajattelua ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6skentely\u00e4. Koreografiat Looping ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kinesis"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":822,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions\/822"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}