{"id":54,"date":"2016-12-19T16:54:55","date_gmt":"2016-12-19T14:54:55","guid":{"rendered":"http:\/\/nivel.teak.fi\/kinesis\/?p=54"},"modified":"2026-05-26T15:05:01","modified_gmt":"2026-05-26T12:05:01","slug":"teoriaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/teoriaa\/","title":{"rendered":"Teoriaa"},"content":{"rendered":"\n

Julkaisuni teoreettinen pohja linkittyy Jaana Parviaisen kirjaan Meduusan liike: mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa<\/em>, joka sopii erinomaisesti tapaani l\u00e4hesty\u00e4 Mrkusin ja Varinin taidetta ja toisaalta koreografista ty\u00f6skentely\u00e4 tanssijoiden kanssa. Tapasin Parviaisen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 1990-luvun loppupuolella ty\u00f6skennelless\u00e4ni nykytanssin lehtorina Teatterikorkeakoulussa, jossa h\u00e4n puolestaan oli vierailevana opettajana. Tuolloin oli suosittua pohtia k\u00e4sitteit\u00e4 vartalo<\/em>, ruumis<\/em> ja keho<\/em>, tarkemmin sanottuna niiden merkityksellist\u00e4 tai ontologista eroa. Tanssiin liittyviss\u00e4 keskusteluissa p\u00e4\u00e4dyttiin useimmiten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanaa keho Parviaisen l\u00e4hinn\u00e4 fenomenologiaan pohjautuviin perusteluihin vedoten. Sen j\u00e4lkeen olen itsekin puhunut yleens\u00e4 kehosta ja kehollisuudesta taiteessani, vaikka toisinaan ruumis ja ruumiillisuus sopivatkin mielest\u00e4ni paremmin kuvaamaan tanssijan hikist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Parviainen erittelee ruumiin ja kehon merkityseron varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dRuumiilla tarkoitan orgaanista, biologista ja fysiologista, lyhyesti sanottuna somaattista kokonaisuutta, joka toimii ihmisen tahdosta, ajattelusta ja tunteista riippumatta. Keho on se osa ruumiista, josta voimme olla tietoisia, jota liikutamme, joka muistaa, joka havaitsee, joka voi tulla taitavaksi ja joka kykenee muodostamaan tietoa toiminnastaan.\u201d<\/p>\n(Parviainen 2006, 70.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Kehollisen tiedon kartuttaminen onkin ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tanssijan kehitt\u00e4ess\u00e4 itsetuntoaan, taitoaan, ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n oman kehonsa kinesf\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja tiedollista p\u00e4\u00e4sy\u00e4\u00e4n maailmaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kinestesia tulee kreikan kielen sanoista kin\u0113ma eli liike ja aisth\u0113tikos<\/em> eli havaitseva. N\u00e4in ollen kinestesian voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkoittavan liikeaistimukseen ja liikkeen kokemiseen liittyvi\u00e4 niin ulkoa p\u00e4in tulevia visuaalisia liikkeit\u00e4 kuin omia kehollisia, kinesteettisi\u00e4 aistimuksiakin. Kinestesia auttaa tilallisuuden hahmottamisessa. Ilman liikkumista ei ole mahdollista n\u00e4hd\u00e4 tilaa eik\u00e4 kokea sen ulottuvuuksia. Voisi my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 liike tapahtuu ennen havaintoa. Meid\u00e4n on liikuttava n\u00e4hd\u00e4ksemme.<\/p>\n\n\n\n

Parviainen syvent\u00e4\u00e4 ja kirkastaa k\u00e4sityst\u00e4 kinestesiasta seuraavalla tavalla:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 tarkoittaa juuri edell\u00e4 kuvattua herkistymist\u00e4 kehon kinestesialle, omien liikkeiden ja kehon tuntemuksien havainnointia mutta samalla ilmi\u00f6iden kinesteettist\u00e4 tavoitettavuutta. \u2013 \u2013 kinesteettinen tieto ei ole ainoastaan tietoa oman kehon (sis\u00e4isist\u00e4) tuntemuksista, vaan tiedon muodostaminen edellytt\u00e4\u00e4 toiminnallista vuorovaikutusta maailman kanssa. \u2013 \u2013 Kinestesian kautta syntyy kahdenlaista kinesteettist\u00e4 tietoa:<\/p>\n\n\n\n

1) tietoa esineiden ja ymp\u00e4rist\u00f6jen taktis-kineettisest\u00e4 luonteesta sek\u00e4<\/p>\n\n\n\n

2) tietoa kehon liikkumisen mahdollisuuksista ja tekniikoista.\u201d<\/p>\n(Parviainen 2006, 76.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4llainen tiedon kartuttamisen avoimuus herkist\u00e4\u00e4 tanssijan my\u00f6s tulkitsemaan kokemuksiaan tanssiessaan ja toteuttaessaan kulloisenkin koreografian asettamia tavoitteita. Tanssijan kinesteettinen tieto auttaa h\u00e4nt\u00e4 muodostamaan toiminnallisen vuorovaikutuksen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. T\u00e4m\u00e4n ajatuksen pohjalta kykenen kuvataiteen ja tanssin yhdist\u00e4miseen. Liike tarvitsee toteutuakseen jonkinlaisen alustan, aivan kuten kuvakin. Tanssiva ihminen ja kuva koskettavat katsojaa katsojan silmien kautta, mutta ne koetaan kinestesian avulla.<\/p>\n\n\n\n

Kai Mikkosen kirja Kuva ja sana: kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteiss\u00e4<\/em> avaa puolestaan ymm\u00e4rryst\u00e4ni siit\u00e4 prosessista, jossa sanallistin omat kokemukseni Mrkusin ja Varinin teoksista tanssijoille, sek\u00e4 sanan muuttumisesta liikkeeksi koreografiaa ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4mme. T\u00e4t\u00e4 visuaalisen ja kuvallisen informaation muuttamista toisen median kielelle kutsutaan ekfrasikseksi. Ekfrasis toimi muutoinkin ty\u00f6kaluna kommunikoidessani teoksistani ty\u00f6prosessin aikana ja sen j\u00e4lkeen. Ekfrasis<\/em> tulee kreikan sanoista ek<\/em> , \u2019ulos\u2019, ja frazein<\/em>, \u2019kertoa, julistaa, lausua\u2019, ja ekfrasis<\/em> tarkoittikin alun perin jonkin kertomista kokonaan tai t\u00e4ydellisesti. Viime vuosikymmenten kirjallisuudentutkimuksessa ekfrasiksen merkitykseksi on vakiintunut kielellinen esitys visuaalisesta taideteoksesta tai esityksest\u00e4. (Mikkonen 2005, 262\u2013263.)<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6skentelyni tavoite oli intermediaalisuuden avulla luoda visuaalinen ja kinesteettinen esitys. Edess\u00e4ni oli kuitenkin kahden sanattoman taidemuodon \u2013 kuvataiteen ja tanssitaiteen \u2013 ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja sanallistamiseen liittyv\u00e4t haasteet. Minun oli pystytt\u00e4v\u00e4 puhumaan ilmaisuvoimaisesti sek\u00e4 kuvataiteesta ett\u00e4 tanssitaiteesta ja toisaalta tulkita kuvataidetta suoraan tanssitaiteen keinoin. Ekfrasiksessa onkin laajemmassa merkityksess\u00e4 kyse jonkin esitysmuodon kuvailemisesta toiseen esitysmuotoon. Ekfrasiksen k\u00e4ytt\u00e4minen Mrkusin virtuaalimaailman ja Varinin abstraktin taiteen sanallistamiseksi koreografista ty\u00f6skentely\u00e4 varten toimi alkukangerteluiden j\u00e4lkeen varsin sujuvasti. Kai Mikkonen luotaa kiinnostavasti ja monipuolisesti uusimpia pyrkimyksi\u00e4 ekfrasiksen merkitysten laajentamiseen:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dEkfrasis on esimerkiksi her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksen monisuuntaisesta eli taiteidenv\u00e4lisest\u00e4, intersemioottisesta tai -mediaalisesta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. On pohdittu muun visuaalisen esityksen kuin kuvataiteen, esimerkiksi arkkitehtuurin, television ja elokuvan ekfrasista. Esille on my\u00f6s tullut muun ei-verbaalisen kuin visuaalisen esityksen, esimerkiksi tanssin ja s\u00e4vellyksen kuvaaminen sek\u00e4 niin sanottujen ei-esitt\u00e4vien tekstien, esimerkiksi ei-figuratiivisen maalauksen kuvaus.\u201d<\/p>\n(Mikkonen 2005, 265.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Koska tanssitaiteen ja kuvataiteen voi n\u00e4hd\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin erilaisina tekstein\u00e4 ja merkkij\u00e4rjestelmin\u00e4, oli minun tavoitettava n\u00e4m\u00e4 ilmaisulliset toiseudet mielikuvitukseni ja kielellisten taitojeni v\u00e4lityksell\u00e4 sek\u00e4 siin\u00e4 sosiaalisessa viitekehyksess\u00e4, jossa ty\u00f6skentelin. Minulla oli oltava tietoinen side kuvaamiini kohteisiin, ja minun oli luotava niiden aineksista uutta, vaikka tiesinkin sanallistamisen tavoittavan vain pienen osan siit\u00e4, mit\u00e4 kykenin kuvittelemaan, tai siit\u00e4, mik\u00e4 taideteosten todellisuus oli. Onneksi ty\u00f6ryhm\u00e4mme oli aktiivinen keskusteluissaan ja kaikki tekiv\u00e4t taideteoksista omia tulkintojaan. Sosiaalinen vuorovaikutus mahdollisti monesta eri suunnasta tulevan ekfrasiksen. Mikkonen vet\u00e4\u00e4 sen sosiaalisesta luonteesta omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dEkfrasiksella on vahvasti sosiaalinen luonne: se on esitys siit\u00e4, kuinka jotain esitet\u00e4\u00e4n jollekin jonkin avulla tai kuinka joku tekee esityksen jotakuta toista varten. Ekfrasiksessa halu jakaa visuaalinen kokemus tarjotaan er\u00e4\u00e4nlaisena lahjana yleis\u00f6lle, joka ehk\u00e4 k\u00e4y l\u00e4pi saman el\u00e4myksen tai ainakin pohtii toisen tapaa reagoida.\u201d<\/p>\n(Mikkonen 2005, 289.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Koreografina tarkoitukseni suhteessa yleis\u00f6\u00f6n oli juuri edellisen kaltainen koreografiseen muotoon saatetun visuaalisen kokemuksen ja kuvataiteen jakaminen. My\u00f6s tanssijat pohtivat ty\u00f6prosessin aikana omia tapojaan reagoida kuvataiteen antamiin visuaalisiin \u00e4rsykkeisiin ja hy\u00f6dynsiv\u00e4t niit\u00e4 koreografiani tanssillisessa tulkinnassa. Erityisen selke\u00e4sti se oli havaittavissa Anamorphic Variations<\/em> -teoksen alkuosassa, jossa tanssijat improvisoivat antamieni ohjeiden ja oman tulkintansa varassa Varinin teoksen abstrakteja kuvafragmentteja tanssien.<\/p>\n\n\n\n

Tanssijat suhteuttivat tulkintansa Mrkusin ja Varinin taideteoksista toisaalta minun ja toisaalta omien n\u00e4kemystens\u00e4 perusteella, mink\u00e4 j\u00e4lkeen he esittiv\u00e4t tulkintansa koreografian antamassa muodossa ja kontekstissa. Ekfrasiksen suhde kohteeseensa onkin moniulotteinen:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dSe on suuntautunut sek\u00e4 kohti kuvauksen kohdetta ja kuvaa koettuna asiana \u2013 kohti aihetta ja sen esityst\u00e4 \u2013 ett\u00e4 kohti kuvan yleis\u00f6\u00e4, jota kuvaaja itse tavallaan edustaa, siis kohti esityst\u00e4 ja sen tulkintaa. Ekfrasis m\u00e4\u00e4rittyy kahden intersemioottisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen suhteessa tai sen omin alue on kahden toiseuden ja kahden n\u00e4enn\u00e4isesti mahdottoman k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen v\u00e4liss\u00e4. Ekfrasis k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 samanaikaisesti sek\u00e4 visuaalisen esityksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen sanoiksi ett\u00e4 kielellisen esityksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen takaisin kuvaksi lukijan vastaanotossa (h\u00e4nen mielikuvissaan).\u201d<\/p>\n(Mitchell 1994, 164.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Tarkastelen my\u00f6s tilallisuutta, tapahtumallisuutta ja liikett\u00e4 arkkitehtuurin innoittamasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 koen koreografian ja arkkitehtuurin toisilleen hyvin l\u00e4heisiksi taidemuodoiksi. Toisaalta erityisesti Varinin teokset olivat jo pohjimmiltaan kuvataiteen ja arkkitehtuurin liitto. Arkkitehtuurin teoriaa kuvitteellisessa projektissa tutkivan Bernard Tschumin kirja The Manhattan Transcripts<\/em> ja Juhani Pallasmaan klassikkoteos The Eyes of the Skin: Architecture and the Senses<\/em> ovat antaneet uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ajatteluuni.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iss\u00e4 arkkitehtuurin teoriaa k\u00e4sitteleviss\u00e4 kirjoissa pohditaan ihmisen suhdetta kolmiulotteiseen tilaan, maailmaan juurtumisen ja vertikaalisuuden k\u00e4sitteit\u00e4 sek\u00e4 tilaa kokemuksena. Niin koreografiassa kuin arkkitehtuurissakin vallitsevat fysiikan sanelemat voimat, joiden kanssa on tultava toimeen. N\u00e4it\u00e4 voimia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silti monimuotoisesti, ja niiden variaatiomahdollisuudet ovat loputtomat. Tanssija on k\u00e4\u00e4rittyn\u00e4 omaan ihoonsa, ihminen lukee arkkitehtuuria aistiensa kautta, rakennus on luettava sen pinnan antamien muotojen kautta, mutta miss\u00e4\u00e4n ei ole el\u00e4m\u00e4\u00e4, jos siell\u00e4 ei asuta. Asuminen on tilassa olemisen juurtumista maailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki rakennukset muodostavat ainutlaatuisen paikan, mutta tilaa ei ole ilman tapahtumaa, eik\u00e4 tapahtumaa voi olla ilman tilaa. Minusta oli hienoa yhdess\u00e4 tanssijoiden kanssa p\u00e4\u00e4st\u00e4 taiteeni kautta asumaan Kristian Gullichsenin \u2013 sattumoisin Juhani Pallasmaan l\u00e4heisen ty\u00f6toverin \u2013 suunnittelemaan Porin taidemuseon isoon halliin, jossa arkkitehtuurin mahdollistamat kuvataideteokset ja tanssitaide p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kohtaamaan.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6skentelytapaani voisi my\u00f6s kuvailla heuristiikan avulla, ja se noudattaakin joiltakin osin heuristista logiikkaa:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dHeuristiikka on l\u00f6yt\u00e4misen ja keksimisen tiedett\u00e4 ja taidetta. Sana tulee kreikan kielen ilmaisusta heureka, \u2019l\u00f6ysin\u2019. Heuristiikka on my\u00f6s ep\u00e4formaali menetelm\u00e4 ongelmanratkaisuun. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n metodina, joka nopeasti johtaa yleens\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4helle parasta mahdollista lopputulosta. Heuristiikkaa ovat nyrkkis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, akateemiset arvaukset, intuitiiviset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tai maalaisj\u00e4rki. Kyseess\u00e4 on valmiiden, etuk\u00e4teen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltaminen ongelmanratkaisussa, sek\u00e4 tietokoneohjelmissa, ett\u00e4 ihmisten p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Yksinkertainen esimerkki heuristiikasta on \u2019yritys ja erehdys\u2019. Kun valitaan ruuvia laatikosta polkupy\u00f6r\u00e4remontissa, l\u00e4hinn\u00e4 sopivimman valintaan ei k\u00e4ytet\u00e4 mittareita eik\u00e4 lajittelua, vaan kokeillaan parhaalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaihtoehtoa ja tarvittaessa uusitaan yritys.\u201d<\/p>\n(Wikipedia: Heuristiikka 8.2.2017.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Heuristiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna koreografin ty\u00f6 on pitk\u00e4lti ongelmanratkaisua, k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ja intuition k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin omalla kohdallani paikkansa, mutta lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4kin kertaa oli paljon muuta teht\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta p\u00e4\u00e4sin visioimaani lopputulokseen. Oli muun muassa kyett\u00e4v\u00e4 kuvataiteen \u00e4lyllist\u00e4miseen, analysointiin ja sanallistamiseen. T\u00e4m\u00e4 onkin mielest\u00e4ni helpompaa kuin tanssitaiteen purkaminen sanoiksi. Tanssitaiteen katoava ja siten immateriaalinen luonne tekee siit\u00e4 vaikeammin muistettavan ja sen vuoksi vaikeammin kuvattavan.<\/p>\n\n\n\n

Olen kasvanut jo pienest\u00e4 pit\u00e4en kiinni kuvataiteen sanastoon ja k\u00e4sitteisiin, mutta tanssitaiteesta aloin puhua vasta aikuisi\u00e4ss\u00e4 kouluttautuessani ammattitanssijaksi. Kuvataiteen terminologia ja tapa kuvata kuvataidetta onkin ollut pakko osittain siirt\u00e4\u00e4 kuvaamaan tanssitaidetta, sill\u00e4 k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 on ollut rajallisesti. Toisaalta hankalia haasteita riitt\u00e4\u00e4 ylitett\u00e4v\u00e4ksi, kun yrit\u00e4mme sanallistaa ei-sanallista taidetta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koreografiasta kirjoittamisen vaikeus ja paradoksaalisuus tulee esiin useissa lukemissani tanssia koskevissa artikkeleissa. Koreografian kokemuksellisuudesta on haastavaa kirjoittaa, niin monikerroksinen ja moneen suuntaan yht\u00e4aikaisesti tapahtuva ilmi\u00f6 se on. Meid\u00e4t vedet\u00e4\u00e4n maailmaan, joka aktiivisesti muotoutuu enemm\u00e4ksi kuin mihin denotaatiolla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. (Manning 2013, 165.) Denotaatio on kielen merkkij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perustuva tosiasiallinen merkitys, ilmaisun varsinainen merkitys tai nime\u00e4miseen perustuva muuttumaton ja kontekstista riippumaton merkitys. (Tieteen termipankki: Denotaatio 8.2.2017.)<\/p>\n\n\n\n

Koreografia ei purkaannu tekstiksi kehollisuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, kehollisuuden filosofiaa pohtimalla. Koreografia itsess\u00e4\u00e4n ei ole tiedett\u00e4 tai filosofiaa. Toki sill\u00e4 voi olla taiteena mahdollisuus tavoittaa jotain filosofista tai se voi olla mukana tiedett\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4. Tanssiminen taas on pohjimmiltaan preesensiss\u00e4 olemista. Kirjoittaminen ei tuota kopiota ajattelustani.<\/p>\n\n\n\n

Koreografian tekeminen ja kirjoittaminen ovat my\u00f6s omaksi itseksi tulemista. \u201dIndividuaatio eli yksil\u00f6ityminen tarkoittaa yksil\u00f6n koko el\u00e4m\u00e4n jatkuvaa itseksi tulemisen prosessia. Siin\u00e4 ihminen tutustuu persoonallisuuteensa ja pohtii merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita, kuten kuka olen ja mitk\u00e4 ovat mielipiteeni. Individuaatio ei ole mink\u00e4\u00e4n tietyn tiedon tai taidon oppimista, vaan ihmisen\u00e4 olemisen oppimista.\u201d (Wikipedia: Individuaatio 8.2.2017.)<\/p>\n\n\n\n

Melioristisen*2<\/span> asenteeni t\u00e4hden koen kuitenkin suurta tarvetta yritt\u00e4\u00e4 sanallistaa tanssitaidetta visuaalisen kulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta ja osallistua taiteen diskursseihin t\u00e4t\u00e4 kautta, en pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tekem\u00e4ll\u00e4 koreografista taidetta. Olen huomannut, ett\u00e4 kirjoittaminen on ihan omanlaisensa monimutkainen prosessi, mutta koreografisesta ajattelusta ja koreografian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on selv\u00e4sti ollut minulle siin\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. En tee ekfrasista vain kuvasta sanaksi ja sanasta tanssiksi, vaan my\u00f6s koreografiasta sanaksi.<\/p>\n\n\n\n

Tanssiminen on ajattelun muoto, ei kielellinen vaan suoraan kehollinen, joka tieteellisen kirjoittamisen tavoin on kiinni aikalaisuudessaan ja menetelmiss\u00e4\u00e4n. Taiteen ja tieteen tekemisell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin yll\u00e4tt\u00e4en olevan jotain yhteist\u00e4. Tieteen saralla on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti huomattavasti suurempi ja laajempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoitettua ajattelua kuin taiteessa. Taiteen tekij\u00e4t osaavat kuitenkin yh\u00e4 enemm\u00e4n itse j\u00e4sent\u00e4\u00e4 taidettaan kirjalliseen muotoon monesta suunnasta katsoen. On mahdollista osallistua taiteen diskursseihin subjektina, joka voi halutessaan my\u00f6s kirjoittaa ja puhua taiteestaan.<\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taiteilijat osallistuvat aktiivisesti aikalaiskeskusteluihin. Tarvitsemme niit\u00e4 syvent\u00e4\u00e4ksemme ymm\u00e4rryst\u00e4mme taiteesta, mutta my\u00f6s taiteen suhteesta sosioekonomiseen todellisuuteen. El\u00e4mmeh\u00e4n kulttuuribudjettien leikkausten ja uusliberalistisen talouspolitiikan tuottavuusvaateiden alla. Meid\u00e4n on pystytt\u00e4v\u00e4 argumentoimaan taiteen olemassaolon merkitys joka vuosi, yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan.<\/p>\n\n\n\n

Sam Inkisen pohdinta akateemisesta ajattelusta kuvaa osuvasti minun omaa suhdettani siihen:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dOmana n\u00e4kemyksen\u00e4ni totean, ett\u00e4 kysymys siit\u00e4, m\u00e4\u00e4rittyyk\u00f6 akateeminen \u00e4lynharjoitus ja tutkimusty\u00f6 oman erityistieteen vai eri tieteit\u00e4 lainaavan ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n tutkimussuuntauksen nimiss\u00e4, on loppujen lopuksi toissijainen. Paljon t\u00e4rke\u00e4mpi kysymys lienee se, miten hyvin tai huonosti onnistumme ajattelemaan ja reflektoimaan sek\u00e4 miten hyvin kykenemme hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme kulloinkin olevaa teoria- ja menetelm\u00e4arsenaalia \u2013 sek\u00e4 se, millaisia haasteita kulloinenkin intellektuaalinen tilanne ja aikalaiskeskustelu omassa ajassaan esitt\u00e4v\u00e4t.\u201d<\/p>\n(Eronen & Pieniniemi 2012, 183.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

\n

Viite<\/h2>\n\n\n\n

2)<\/strong> Meliorismi, toisin kuin optimismi tai pessimismi, on aktiivisen, hyv\u00e4n puolesta ponnistelemaan valmistautuvan ihmisen el\u00e4m\u00e4nasenne.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Julkaisuni teoreettinen pohja linkittyy Jaana Parviaisen kirjaan Meduusan liike: mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa, joka sopii erinomaisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kinesis"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":823,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions\/823"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}