{"id":40,"date":"2016-12-19T15:52:43","date_gmt":"2016-12-19T13:52:43","guid":{"rendered":"http:\/\/nivel.teak.fi\/kinesis\/?p=40"},"modified":"2026-05-26T15:05:01","modified_gmt":"2026-05-26T12:05:01","slug":"suhde-museoon-ja-yleisoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/suhde-museoon-ja-yleisoon\/","title":{"rendered":"Suhde museoon ja yleis\u00f6\u00f6n"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Harjoitussalista museotilaan<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Harjoittelimme molemmat teokset tanssistudiossa, joka on tilana hyvin erilainen verrattuna Porin taidemuseon isoon n\u00e4yttelyhalliin, jossa teokset esitettiin. Studiossa oli isot ikkunat kahdella sivulla, ja yhdell\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 sivulla oli lattiasta l\u00e4hes kattoon asti peilit sein\u00e4n koko pituudelta. Harjoitustilassa pystyimme hyvin kehittelem\u00e4\u00e4n liikeaihioita ja opettelemaan liikesarjoja, mutta varsinainen tilallinen kompositio oli teht\u00e4v\u00e4 museossa. Onneksemme p\u00e4\u00e4simme harjoittelemaan sinne jo hyviss\u00e4 ajoin. Tanssijoille oli muutoinkin antoisampaa ty\u00f6skennell\u00e4 siin\u00e4 tilassa, jossa taideteokset olivat. N\u00e4in he saivat niihin ja arkkitehtoniseen tilaan suoran kontaktin. He asettuivat teoksen osiksi, niiden yhteyteen ja visuaaliseksi jatkeeksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tanssijoiden mielest\u00e4 oli hienoa siirt\u00e4\u00e4 koreografia harjoitussalista museon valtavaan \u2013 korkeaan ja avaraan \u2013 tilaan. Museon tila antaa henkist\u00e4 v\u00e4ljyytt\u00e4, suo henkist\u00e4 nostetta ja siivitt\u00e4\u00e4 ajattelun korkealentoisemmaksi. Tila kannattelee tunnelmallaan ja olemuksellaan. Tilan materiaalit, v\u00e4rilliset kaakelitiilet lattiassa, isot kaari-ikkunat joen puoleisella sivulla ja metalliset katon tukirakenteet tuovat kaikki oman oleellisen lis\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s tanssin materiaalisuuteen. Pinnat, v\u00e4rit ja materiaalit voivat olla inspiraation l\u00e4hde yht\u00e4 lailla kuin itse taideteoksetkin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tanssin materiaalisuudessa painovoiman olemus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sen kautta tunnemme juurtuvamme ja kuuluvamme maahan, mutta samanaikaisesti aistimme vertikaalisuuden tunteen. Kehojen, kuten rakennustenkin, on pystytt\u00e4v\u00e4 seisomaan. Ilman vertikaalisuuden ja painon tunnetta suhde maailmaan h\u00e4m\u00e4rtyy. Rakennuksetkin sortuisivat tai l\u00e4htisiv\u00e4t leijumaan ilman vertikaalisuutta ja painoa. \u201dVoimme my\u00f6s tulla tietoisiksi olemuksemme painosta ja mahdollisuudesta antaa mielemme lent\u00e4\u00e4\u201d (Pallasmaa 2012, 72.), kuten Juhani Pallasmaa runollisesti kirjoittaa. Tanssittuamme jonkin aikaa museon avarassa ja korkeuksiin nousevassa tilassa ymm\u00e4rsimme, ett\u00e4 tanssi oli mahdollista vied\u00e4 mihin kohtaan tilaa tahansa. Taideteokset olivat seiniss\u00e4, rakenteissa tai tilan laidoilla olevilla rakennetuilla massiivisilla seinill\u00e4. L\u00e4hes koko tila oli mahdollista ottaa koreografiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tanssija kykenee erottamaan tilasta sen arkkitehtonisen ja kokemuksellisen tilan. Tanssija my\u00f6s aistii itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4htev\u00e4t suunnat ja voimat. H\u00e4n pystyy liikuttamaan itse\u00e4\u00e4n tilassa kokemuksellisena keskipisteen\u00e4 suhteessa katsojiin, kun taas objektiivisessa tila-avaruudessa ei ole keskipistett\u00e4. Se on laskettavissa ja mitattavissa tilavuuksina ja et\u00e4isyyksin\u00e4 kolmiulotteisessa koordinaatistossa. On mielenkiintoista ajatella, ett\u00e4 tila ei oikeastaan tule ollenkaan ilmi t\u00e4ysin liikkumattomalle keholle. (Parviainen 2006, 133\u2013134.) Tanssijat luovat esiintyess\u00e4\u00e4n kokemuksellisen tilan samalla kun he solmivat suhteet toisiinsa, yleis\u00f6\u00f6n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n tilaan. He muodostavat suhteen kehossa ja kehosta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Museokonteksti ja yleis\u00f6suhde<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olen hyvin tietoinen siit\u00e4 kontekstista, jossa teoksiani esitet\u00e4\u00e4n. Niit\u00e4 on esitetty hyvin erilaisissa tiloissa, kuten black box -teattereissa, historiallisissa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukollisissa teattereissa, auditoriotyyppisiss\u00e4 teattereissa tai vaikkapa vanhoihin tehtaisiin rakennetuissa v\u00e4liaikaisissa tiloissa. Tanssiesityksi\u00e4 voi olla esimerkiksi koulujen urheilusaleissa, p\u00e4iv\u00e4kodeissa, vanhusten palvelukeskuksissa, ravintoloissa tai avoimissa julkisissa tiloissa. Ne voivat olla my\u00f6s paikkasidonnaisia ja tapahtua niin sis\u00e4ll\u00e4 kuin ulkotiloissa tai vaikkapa Internetin v\u00e4lityksell\u00e4 verkossa. Tanssia on tehty ja esitetty lukemattomissa tiloissa, mutta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 en tarkastele siihen liittyv\u00e4\u00e4 historiaa l\u00e4hemmin. Sen sijaan tarkastelen nimenomaan taideteossidonnaisen koreografian tekemist\u00e4 museokontekstissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teoksia tehdess\u00e4 on hyv\u00e4 ottaa huomioon kulloiseenkin kontekstiin liittyv\u00e4t institutionaaliset perinteet. Kaikkia tanssiesityksi\u00e4 ei voi vied\u00e4 kaikkiin konteksteihin. Kaikkialla ei voi tanssia. Joskus on parempi esimerkiksi puhua tai kirjoittaa tanssista. Tanssi on hyvin konkreettista, el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja loputtoman rikasta aistillisine ominaisuuksineen, kun kieli taas on luonteeltaan abstrakti ja puhtaan konventionaalinen (Mikkonen 2005, 32.)<span class=\"viite\">*7<\/span>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Halusin teokseni yksinkertaisesti vain ilmestyv\u00e4n tilaan ja \u201dtapahtuvan\u201d, sen kummemmin fyysisi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. P\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 taideteoksiin ei lis\u00e4tt\u00e4isi mit\u00e4\u00e4n muuta kuin tanssi ja yleis\u00f6. Ei tulisi uutta valo- tai \u00e4\u00e4nisuunnittelua. En lis\u00e4isi mit\u00e4\u00e4n lavasteita tai rekvisiittaa. Tilaj\u00e4rjestelyt koskisivat vain yleis\u00f6n asemoimista suhteessa esitykseen. Olisi luotava kaikille katsojille hyv\u00e4t mahdollisuudet esteett\u00f6m\u00e4\u00e4n n\u00e4kemiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6skentelisin taideteosten ja museotilan ehdoilla. Ainoastaan muutamia istuimia olisi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 niille, jotka eiv\u00e4t jaksaisi seisoa koko esityksen ajan. Museoissa yleens\u00e4 k\u00e4vell\u00e4\u00e4n, seisoskellaan ja vaihtoehtoisesti hieman istuskellaan harvalukuisilla penkeill\u00e4 tai tuoleilla. Teokseni eiv\u00e4t siis voisi olla kovin pitki\u00e4. Ajattelin noin nelj\u00e4nnestunnin tai korkeintaan 20 minuutin mittaisen esityksen olevan pituudeltaan sopivan, jotta jaksaisi keskitty\u00e4 katsomaan tanssia museossa seisaaltaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Museoissa vakituisesti ty\u00f6skentelev\u00e4t ihmiset ovat niit\u00e4, jotka paljolti luovat museon hengen ja sen yleis\u00f6suhteen. Taideteokset vaihtuvat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Halusin toimia siten, ett\u00e4 tanssiteoksen tuominen museoon rasittaisi mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n museon henkil\u00f6kuntaa eik\u00e4 tuottaisi heille lis\u00e4ty\u00f6t\u00e4 kuin nimeksi. Heid\u00e4n resurssinsa kun ovat jo muutoinkin tiukalla. Vastasin siten itse teosteni koordinoinnista. Toimin molempien teosteni tuottajana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjoitin ja suunnittelin my\u00f6s teosteni tiedotteet, jotka julkaistiin museon verkkosivuilla. Museo halusi ottaa omalle vastuulleen niin s\u00e4hk\u00f6iselle kuin printtimedialle tiedottamisen. Minulle j\u00e4i ainoastaan tiedottaminen sosiaalisen median kautta. Tein molemmille teoksilleni Facebookiin omat tapahtumasivut, jotka levisiv\u00e4t laajalle ja saivat satoja k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. Yleis\u00f6suhteen luominen on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tiedottaminen on mielest\u00e4ni yksi v\u00e4yl\u00e4 yleis\u00f6n kohtaamiseen ja vuoropuheluun sen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taiteilija-tuottajana pystyin hallitsemaan teoksen tekemisen kokonaisuutta. Taiteellinen ja tuotannollinen ty\u00f6 ruokkivat toisiaan. Yleis\u00f6n tapaa ensimm\u00e4isen kerran l\u00e4hes aina tiedotusv\u00e4lineiden kautta. Se vuoksi on hyviss\u00e4 ajoin pohdittava taiteellisen ty\u00f6n sanallista muotoa, jotta kykenee antamaan haastatteluja ja kirjoittamaan tekstej\u00e4 niin tiedotteisiin, esitteisiin kuin k\u00e4siohjelmiinkin. Kirjoittaminen ja keskener\u00e4isest\u00e4 teoksesta puhuminen voivat syvent\u00e4\u00e4 teoksen luomisprosessia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koreografina haluan olla suhteessa yleis\u00f6\u00f6ni my\u00f6s muutenkin kuin vain teokseni kautta. Olen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokeillut erilaisia l\u00e4hestymistapoja ja huomannut, ett\u00e4 yleis\u00f6n ennakkoasennoitumiseen ja katselukokemukseen voi vaikuttaa kohtaamalla sen luontevasti, esimerkiksi antamalla suullista tai kirjallista informaatiota. Katsojien mielentilaan on mahdollista vaikuttaa sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen avulla. Leena Saraste on tehnyt samansuuntaisia huomioita valokuvista:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kaikki vaikuttaa katselukokemukseen. Katsojien erilaiset suhteet kuvan kohteeseen \u2013 mieltymys tai viha, erilaiset hetkelliset tilanteet ja tunnelmat, kuten masentuneisuus tai ilo, erilainen harjaantuneisuus kuvien katseluun, eri tasoiset tiedot kuvan kohteesta ratkaisevat, mit\u00e4 ihminen kuvassa n\u00e4kee. Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet suhtautumisen samaan kuvaan vaihtelevan runsaastikin eri mielialoissa. Tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, ett\u00e4 ennakkoasennoituminen enemm\u00e4n ohjaa kuin muuntaa havaintoa. Jos uusi informaatio kaikesta huolimatta p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan, se muokkaa puolestaan asenteita, ja jos kuva sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monitasoista esteettist\u00e4 informaatiota, se voi toistuvasti katsottuna vaikuttaa paljonkin<\/em>.<\/p>\n<cite><meta charset=\"utf-8\">(Saraste 2010, 180.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka t\u00e4ll\u00e4 kertaa ty\u00f6h\u00f6ni ei suoranaisesti liittynytk\u00e4\u00e4n yleis\u00f6kasvatusta, k\u00e4ytin aiempia kokemuksia hyv\u00e4ksi. Yleis\u00f6\u00e4 kiinnostaa, miten liike keksit\u00e4\u00e4n ja miten se muuttuu koreografiaksi. He haluavat tiet\u00e4\u00e4 jotakin my\u00f6s teoksen taustoista ja konseptista. Mielest\u00e4ni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa ty\u00f6menetelmist\u00e4 ja ohjauksen laadusta. Ty\u00f6menetelm\u00e4t voivat liitty\u00e4 esimerkiksi liikkeen tuottamisen tai keksimisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, tanssin laadullisten ja ilmaisullisten elementtien l\u00f6yt\u00e4miseen tai vaikkapa kohtausten rakentamiseen. On my\u00f6s hyv\u00e4 avoimesti kertoa tanssijoiden osuudesta luovassa prosessissa. Ohjauksen laadusta voi kertoa vaikkapa sen, perustuuko se mielikuvilla ohjaukseen, liikkeen elementtien analysointiin vai hahmoty\u00f6skentelyyn tai johonkin muuhun tapaan tahi n\u00e4iden yhdistelmiin. Voi my\u00f6s tarkastella, onko ohjaus mahdollisesti ohjaajavetoista, yhteis\u00f6llist\u00e4, demokraattista tai per\u00e4ti deliberatiivisen demokratian (Wikipedia: Deliberatiivinen demokratia 8.2.2017) mukaista tai sitten jotakin aivan muuta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pidin my\u00f6s lyhyen tervetuliais- ja alustuspuheen museon aulassa juuri ennen <em>Looping<\/em>-esityksen alkua. Halusin, ett\u00e4 koreografi ei ole jokin anonyymi taho tanssijan taustalla, vaan el\u00e4v\u00e4 ihminen, joka on aidossa suhteessa yleis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Sellainen, joka uskaltaa paljastaa itsens\u00e4 yleis\u00f6n edess\u00e4, ottaa heid\u00e4t huomioon ja toivottaa heid\u00e4t tervetulleiksi kokemaan kehitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n ajatuksia ja jakamaan yhdess\u00e4 tanssijoiden kanssa l\u00f6ydetty\u00e4 maailmaa. Taide on aina jonkun luomaa, se on aina jossain suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja sill\u00e4 on aina sosioekonominen vaikutuksensa. Yleis\u00f6lle taiteen tekij\u00f6itten tapaaminen on mielenkiintoista. Taiteesta tulee n\u00e4in kokijalleen henkil\u00f6kohtaisempaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yleis\u00f6n asettuminen koreografian \u00e4\u00e4relle<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Looping<\/em>-teoksessa k\u00e4ytettiin kahden projisointisein\u00e4n edess\u00e4 olevaa noin kolmen metrin syvyist\u00e4 aluetta ja niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 diagonaalia. Yleis\u00f6n kansoittama tila oli puolikaaren muotoinen alue videoprojisointiseinien ulommaisten reunojen rajaamana, kuten seuraava suuntaa antava 3D-mallinnus esitt\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"490\" src=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/sali-looping-1-800x490.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-243\" srcset=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/sali-looping-1.png 800w, https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/sali-looping-1-300x184.png 300w, https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/sali-looping-1-768x470.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Anamorphic Variations<\/em> -esityksen yleis\u00f6 oli aluksi hajallaan tilan etualalla, sill\u00e4 olimme antaneet heille viitteelliset ohjeet asettamalla kuvaustaltiointikamerat tilaan niin, ett\u00e4 he ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t oleskella siell\u00e4. Tanssijat aloittivat teoksen nelj\u00e4st\u00e4 eri taideteoksen fragmentista, ja yleis\u00f6 sai liikkua eri suuntiin eri tanssijoita katsellen. Kun tanssijat ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t varsinaisen ryhm\u00e4kohtauksen ajaksi takasein\u00e4n valkoisen osan eteen, ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t my\u00f6s katsojat l\u00e4hemm\u00e4s kameroita. Aluksi osa katsojista oli h\u00e4mill\u00e4\u00e4n tilank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 emme olleet antaneet mink\u00e4\u00e4nlaisia ohjeita heille ennen esityst\u00e4, toisin kuin <em>Looping<\/em>-teoksen yhteydess\u00e4. Seuraavasta mallinnuksesta saa k\u00e4sityksen kyseisest\u00e4 tilanteesta:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"490\" src=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sali-anamorphic.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-787\" srcset=\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sali-anamorphic.png 800w, https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sali-anamorphic-300x184.png 300w, https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sali-anamorphic-768x470.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennen <em>Looping<\/em>-esityst\u00e4 olin pit\u00e4nyt museon aulassa yleis\u00f6lle tervetuliaispuheen, jossa kerroin heille, mit\u00e4 olimme tehneet. Sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4stimme heid\u00e4t yht\u00e4 aikaa sis\u00e4\u00e4n esitystilaan, johon oli aseteltu muutamia tuoleja ja lattialle tyynyj\u00e4 rajaamaan tilaa. Yleis\u00f6n oli n\u00e4in helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkansa. Olin my\u00f6s itse ohjaamassa yleis\u00f6\u00e4 hyville paikolle, jos he meniv\u00e4t liian sivuun tai taltiointikameroitten eteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Anamorphic Variations<\/em> -teosta katsomaan tulevia tai museossa muuten vierailevia ei neuvottu mitenk\u00e4\u00e4n. Tanssijat tulivat vaivihkaa aloituspaikoilleen ja alkoivat esiinty\u00e4 vailla selke\u00e4\u00e4 aloitusta, yleis\u00f6n viel\u00e4 seurustellessa kesken\u00e4\u00e4n, joittenkuitten tutkaillessa Varinin teosta. Museossa oli v\u00e4lit\u00f6n ja aktiivinen tunnelma. Yleens\u00e4 taidemuseossa Otso Kantokorven havainnoinnin mukaisesti toimitaan t\u00e4ysin poikkeavalla tavalla:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dN\u00e4yttelyss\u00e4 katsotaan yleens\u00e4 taideobjekteja ja tavoitellaan usein klassista kontemplaatiota: yritet\u00e4\u00e4n kohdistaa tietoisuus mahdollisimman h\u00e4iriintym\u00e4tt\u00e4 ja kuin meditatiivisesti keskittyen teoksen luomaan maailmaan.\u201d<\/p>\n<cite>(Kantokorpi 2012, 15.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teoksen lopussa tilanne muistuttikin Kantokorven kuvailemaa h\u00e4iriintym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tilannetta. Sain katsojilta suoraa palautetta: heist\u00e4 oli ollut hauskaa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 teoksen alussa yht\u00e4kki\u00e4 huomata tanssijan liikkuvan yhdess\u00e4 kohtaa ja v\u00e4hitellen tajuta, ett\u00e4 tanssijoita olikin nelj\u00e4 eri puolilla tilaa. Tanssijoiden liikkuessa v\u00e4hitellen takasein\u00e4\u00e4 kohti he muodostivat yhten\u00e4isen visuaalisen ryhm\u00e4n, jota katsojat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen saattoivat havainnoida kokonaisuutena yksil\u00f6n seuraamisen sijaan. Katsominen helpottui, ja oli mahdollista n\u00e4hd\u00e4 koko koreografia p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group viitteet\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Viite<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>7)<\/strong>&nbsp;Kun Kai Mikkonen selitt\u00e4\u00e4 kuvan ja kielen eroja, voisi useassa kohtaa vaihtaa kuva-sanan tilalle tanssin.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Harjoitussalista museotilaan Harjoittelimme molemmat teokset tanssistudiossa, joka on tilana hyvin erilainen verrattuna Porin taidemuseon isoon [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kinesis"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":833,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}