\u201dAjatuskulttuuri, jossa puhutaan avoimuudesta, kuuntelusta, kohtaamisesta ja ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, ei riit\u00e4, jos toimitaan p\u00e4invastaisesti. Sen vuoksi tulisikin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 metodien suhde ajatteluun, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 mikin metodi tuottaa: tuottaako se jotakin samalla kadottaen jotakin. Tulisi jatkuvasti kysy\u00e4, mill\u00e4 ehdoilla ihmisi\u00e4 tuotetaan, kehitet\u00e4\u00e4n paremmiksi yksil\u00f6iksi. Kehittyminen on jatkumo, jossa vanha ja uusi integroituvat ja ruokkivat toinen toisiaan: vanha saa uusia ulottuvuuksia, uusi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kokemuksia jo olleesta, menneest\u00e4, historiasta. T\u00e4ll\u00f6in laajuus ei ole vain uuden tanssin*8<\/span> ilmi\u00f6: laajuus tulisi n\u00e4hd\u00e4 heijastelupintana, jonka suhteen erikoistuminen tapahtuu. Laajuus ja historia, erikoistuminen ja nyt.\u201d<\/p>\n(Pasanen-Willberg 2000, 217.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Pysty\u00e4kseni l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n Mrkusin Defragmentation-teoksen ideaa sopivilla liikkeen tuottamisen metodeilla oli minun ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 h\u00e4nen teostaan paremmin. Teoksen idea oli tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi prosessi, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietokoneen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n datan eheytt\u00e4miseksi. Sana defragmentation tarkoittaa suomeksi eheytt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 eheytt\u00e4misprosessissa tietokoneen kiintolevyll\u00e4 oleva tieto inventoidaan ja j\u00e4rjestell\u00e4\u00e4n uudelleen siten, ett\u00e4 tietokone toimisi nopeammin ja paremmin. Videoteoksessa erilliset datan fragmentit muodostavat pikseleit\u00e4, kuvioita, keskittymi\u00e4, palkkeja ja jonoja, jotka aina yh\u00e4 uudelleen ryhmittyv\u00e4t eri muotoihin liikkuvaksi videokuvaksi ja saavat taiteellisen ilmiasunsa.<\/p>\n\n\n\n Ihminen saa visuaalisen tietonsa n\u00e4k\u00f6aistin v\u00e4lityksell\u00e4 ja aivojen tulkitsemana. Katseen suuntaaminen tiettyyn kohteeseen tapahtuu silm\u00e4nliikuttajalihasten yhteistoiminnan avulla. Kun jokin n\u00e4ist\u00e4 lihaksista ei jaksa toimia tavalliseen tapaan, voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s kaksoiskuvia, sill\u00e4 verkkokalvolle muodostuvat kuvat tulevat t\u00e4ll\u00f6in vasemmassa ja oikeassa silm\u00e4ss\u00e4 toisiaan vastaamattomille kohdille. (Nienstedt, H\u00e4nninen & Arstila 1971, 281)*9<\/span> Ihminen n\u00e4kee silmill\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 noin 180 astetta.*10<\/span> T\u00e4h\u00e4n kuvakulmaan mahtuu paljon informaatiota, josta silm\u00e4t keskittyv\u00e4t tarkasti vain pieneen osaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ihminen valitsee vain muutamia asioita kaikesta n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4 olevasta. Ihminen siis k\u00e4sittelee vain joitakin osia n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n. Silti h\u00e4n aistii n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 kokonaisuutena: liimaa eri fragmentit toistensa yhteyteen mielekk\u00e4\u00e4ksi jatkumoksi. T\u00e4t\u00e4 voisi kutsua datan jatkuvaksi defragmentoinniksi.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4iseksi liikkeen tuottamisen metodiksi nousi n\u00e4k\u00f6aistin avulla havainnoidun muuttaminen reaaliaikaisesti suoraan liikkeeksi havainnoinnin aikana. Tarkastelimme tanssistudion tilallisia elementtej\u00e4, niiden muotoja ja tekstuureja. Teimme saman kaikille tilassa oleville esineille ja kaikelle, mink\u00e4 pystyimme havainnoimaan ulkoa ikkunoiden l\u00e4pi. Muutimme havainnot samalla liikkeeksi. Ohjatessani tanssijaa pidin mieless\u00e4ni koko ajan Mrkusin teokset. Parviainen vahvistaa luottamustani edell\u00e4 kuvattuun liikkeen tuottamisen metodiin toteamalla, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n \u201dlapsella on jo syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4htien valmiudet siirty\u00e4 aistimusmodaliteetista toiseen ilman uutta oppimisen vaihetta. Tarvitsemme amodaalista havaitsemista, siirtymist\u00e4 n\u00e4kemisest\u00e4 kinestesiaan, jotta kykenemme tunnistamaan liikkeen luonteen.\u201d<\/p>\n(Parviainen 2006, 129\u2012130.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Amodaalisen havaitsemisen kautta, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa n\u00e4kemisest\u00e4 suoraan kinestesiaksi, syntyi aluksi lyhyit\u00e4 liikefragmentteja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta. Opettelimme muistamaan n\u00e4m\u00e4 liikefragmentit, liitimme niit\u00e4 yhteen toimiviksi kokonaisuuksiksi, liikejatkumoiksi, joille syntyi omia merkityksi\u00e4. Muokkasimme liikelaatuja ja liikkeiden ajoitusta. T\u00e4ll\u00e4 metodilla loimme ison osan koreografasta. Metodi tuotti yksityiskohtaisia, pienimuotoisia ja k\u00e4siliikkeisiin keskittyvi\u00e4 liikkeit\u00e4. Se tuotti my\u00f6s tilassa tarkasti liikkuvia liikesarjoja. Luomamme liikesarjat tulivat osaksi koreografiaa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6esityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tanssin tekemisen edell\u00e4 kuvatulla tavalla voisi lyhyesti ilmaista seuraavalla sanojen jatkumolla:<\/p>\n\n\n\n Todellisuudessa tapahtumat eiv\u00e4t kuitenkaan kulje vain yhdess\u00e4, alenevassa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Tapahtumat antavat toisilleen vastetta, k\u00e4yv\u00e4t samanaikaisesti vuoropuhelua, ja montakin tapahtumaa voi olla aktivoituneena yht\u00e4 aikaa. Esimerkiksi ajattelu vaikuttaa tietoiseen liikkumiseen ja liikkuminen pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 ajattelua. Liikkuminen vaikuttaa tarkkailua aktivoivasti, ja tarkkaileminen puolestaan auttaa liikkumista. Koreografioiminen auttaa tanssimista ja tanssiminen tuottaa koreografiaa. Katsomatta ei voi n\u00e4hd\u00e4. N\u00e4hd\u00e4kseen on katsottava.<\/p>\n\n\n\n Toiseksi metodiksi nousi kuvavirran mukaisesti etenev\u00e4n liikkeen ja toisaalta vastaliikkeen luominen videoprojisoinnin geometriseen ala-yl\u00e4suuntaiseen liikkeeseen ja vasemmalta oikealle tapahtuvaan jatkuvaan liikkeeseen. Kuva ei koskaan liikkunut oikealta vasemmalle. Ty\u00f6skentelimme kehon linjojen ja tilaan kolmiulotteisesti avautuvan kehoavaruuden suhteessa videoprojisoinnin suunnallisiin ja muodollisiin j\u00e4nnitteisiin. T\u00e4m\u00e4 intentio tuotti ulosp\u00e4in suuntautuvaa, linjakasta, ter\u00e4v\u00e4\u00e4 ja aksentoitua liikett\u00e4. Liikkeess\u00e4 n\u00e4kyi voimavirtojen tuleminen kehon keskustasta, sielt\u00e4, mist\u00e4 liike saa alkuvoimansa ja suuntansa. Juhani Pallasmaa ilmaisee saman asian pohtiessaan arkkitehtuuria kehollisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: \u201dKokemuksellinen maailma tulee organisoiduksi ja artikuloiduksi kehon keskustan ymp\u00e4rille.\u201d (Pallasmaa 2012, 69.) Seuraavat Wassily Kandinskyn piirt\u00e4m\u00e4t kuvat vuodelta 1926 havainnollistavat selke\u00e4sti tapaani ajatella kehon liikkeiden suuntia ja voimaa:<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4sittelimme liikemateriaalia siten, ett\u00e4 sill\u00e4 kykenisi liikkumaan yli 20 metri\u00e4 pitk\u00e4n videoprojisointisein\u00e4n edess\u00e4, sek\u00e4 siten, ett\u00e4 sill\u00e4 pystyi pysym\u00e4\u00e4n korkeintaan kolmen metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sein\u00e4st\u00e4, jotta tanssija n\u00e4kyisi projektoreista tulevassa valossa. T\u00e4llainen tila on hyvin erikoinen tanssiteoksen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilana. Oli opeteltava t\u00e4ysin poikkeavan tanssitilan hy\u00f6dynt\u00e4minen. Sen lis\u00e4ksi oli onnistuttava ajoittamaan liikkeet tarkasti projisointiin n\u00e4hden. Kokonaiskompositio ja koreografia eiv\u00e4t muutoin toteutuisi valitulla tavalla. Halusin tanssin ja kuvataiteen muodostavan tarkan yhteisrakenteen ja sit\u00e4 kautta saavuttavan tietynlaisen ilmaisun.<\/p>\n\n\n\n Mrkusin Next Planet<\/em> -teoksen suhteen toimimme hieman toisin. Halusin tanssijan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n suoraan itse videokuvasta tulevan vuoristomaiseman muotoja ja tunnelmaa niin, ett\u00e4 h\u00e4nen tanssinsa pohjautuu kuitenkin samanaikaiseen havainnointiin ja liikkumiseen. Siin\u00e4 mieless\u00e4 perusmetodi oli sama kuin toisen videon kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4mme. Annoin tanssijalle kuitenkin my\u00f6s sanallisia mielikuvia, joita h\u00e4n l\u00e4hti liikkeellisesti tavoittelemaan. Toivoin tietynlaista liikelaatua ja dynamiikkaa. Etsin maahan juurtunutta, rauhallista, pys\u00e4htym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja aksentoimatonta liikett\u00e4. Halusin tanssijan asettuvan mieless\u00e4\u00e4n maisemaan, katselevan sit\u00e4 ja muuttuvan osaksi maiseman muotokielt\u00e4 ja tunnelmaa. Kyseess\u00e4 oli rakenteellinen improvisaatio, jossa hain l\u00e4heist\u00e4 yhteis- ja rinnakkaiseloa videokuvan kanssa. T\u00e4ll\u00e4 metodilla syntyi Looping<\/em>-teoksen alkukohtaus.<\/p>\n\n\n\n Teoksen lopussa tanssija palaa alkukohtauksen harmoniseen ja rauhalliseen tunnelmaan mutta j\u00e4\u00e4 istualtaan katselemaan maisemaa, johon on ilmestynyt yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4r\u00f6j\u00e4. Teoksen rakenteeksi muodostui A1 + (B x 3) + A2. Kokonaisuudesta tuli luuppi, joka muistutti el\u00e4m\u00e4n keh\u00e4m\u00e4isyydest\u00e4. Aurinko nousee ja laskee. Vuodenajat seuraavat toisiaan. Maapallo py\u00f6rii itsens\u00e4 ymp\u00e4ri ja kiert\u00e4\u00e4 aurinkoa. Kasvit kasvavat ja lakastuvat. Ihminen syntyy ja kuolee. Materia kiert\u00e4\u00e4. Ihminen joutuu pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei ole kone. H\u00e4nen fyysinen suorituksensa ei ole toistossa sama. Jokainen toistokerta on uusi kokemus, edell\u00e4 opitun muokkaamista ja ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4, kerroksellisuutta, jollaista kone ei viel\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 eik\u00e4 osaa tuottaa. Tekniikka ja tekniset kojeet ovat v\u00e4lineit\u00e4 jonkin inhimillisen tavoittamiseksi. Ihminen itse tuottaa kulttuurinsa kerrokset.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4ytin Looping<\/em>-teoksen ensimm\u00e4ist\u00e4 liikkeen tuottamisen metodia my\u00f6s Anamorphic Variations<\/em> -teoksen tekemiseen: n\u00e4k\u00f6aistin avulla havainnoidun muuttamista reaaliaikaisesti suoraan liikkeeksi havainnoinnin aikana. Yhden tanssijan sijaan minun oli nyt tarkkailtava ja ohjattava nelj\u00e4\u00e4 tanssijaa, mik\u00e4 oli huomattavasti haasteellisempaa ja monimutkaisempaa. Oli kuitenkin kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4 nelj\u00e4n tanssijan liikkuvan omalla persoonallisella tavallaan, vaikka koreografiassa jaettiinkin samoista l\u00e4ht\u00f6kohdista tehty\u00e4 ja my\u00f6s tanssijoiden toisilleen opettamaa liikett\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 kaikki tekiv\u00e4t samaa liikemotiivia silti persoonallisen tapansa s\u00e4ilytt\u00e4en. Samaa liikett\u00e4 ei kuitenkaan todellisuudessa ole, sill\u00e4 liike ei voi olla sama toisen esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Liike ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n koskaan toistu t\u00e4ysin samanlaisena samankaan ihmisen tekem\u00e4n\u00e4, joten on filosofisesti v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 kaikki tekiv\u00e4t samaa liikett\u00e4. Jokainen el\u00e4m\u00e4mme aikana ottamamme askelkin on erilainen.<\/p>\n\n\n\n Ohjasin tanssijoita etsim\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 suuntaa, energiaa, dynamiikkaa ja liikkeen ajoitusta. Ohjasin heit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n muotokielt\u00e4, joka tuntuisi katsojasta sellaiselta, ett\u00e4 tanssijoiden tarkoitus muodon suhteen on samansuuntainen. Annoin tanssijoille erilaisia mielikuvia ohjaamaan liikkeit\u00e4. Toivoin esimerkiksi, ett\u00e4 he olisivat itsest\u00e4 ulosp\u00e4in tilaan suuntaavia, tilaa haltuun ottavia, eiv\u00e4t sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4. Halusin heid\u00e4n selke\u00e4sti katselevan taideteosten fragmentteja ja olevan avoimia sek\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 olevia katsojien kanssa. Ohjasin tanssijoita pyrkim\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tilallisesti ett\u00e4 kehollisesti liikkeen kirkkauteen, tarkkuuteen ja selkeyteen. Tekem\u00e4\u00e4n jatkuvaa vuoropuhelua kesken\u00e4\u00e4n ja olemaan tietoisia intentioistaan. Halusin heid\u00e4n olevan yhteen hioutunut ryhm\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, jotka kuuntelevat toisiaan ja antavat toisilleen tilaa. Heid\u00e4n oli my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 vain rauhallisesti tarkkailemaan toisten tekemist\u00e4 paikallaan seisoen, yleis\u00f6n katseiden kohteena.<\/p>\n\n\n\n Loppujen lopuksi yleis\u00f6 itse t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 samuuden ja yhdenn\u00e4k\u00f6isyyden liikkeeseen. Katsojat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 visuaalisen informaation. T\u00e4st\u00e4 kumpuaa ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kun koreografina pyyd\u00e4n tanssijoita tekem\u00e4\u00e4n samaa liikett\u00e4, pyyd\u00e4n siis periaatteellisesti mahdottomia. Riitta Pasanen-Willberg tarkastelee mielest\u00e4ni osuvasti tanssijoiden esityksess\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4n konkretian suhdetta koreografin ty\u00f6h\u00f6n:<\/p>\n\n\n\n \u201dMik\u00e4 tanssiteos on? Se on aluksi koreografin abstraktio, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n muille, mutta tavallaan olemassa. Lopuksi se on tanssijoiden ilment\u00e4m\u00e4\u00e4 konkretiaa, mutta ohikiit\u00e4viss\u00e4 hetkiss\u00e4 eletty\u00e4 muuttuen j\u00e4lleen abstraktioksi. Mutta kokemus siit\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt. Teos on kokemus.\u201d<\/p>\n(Pasanen-Willberg 2000, 218.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Tuntui luonnolliselta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Varinin abstraktia taidetta monimuotoisella ihmisen liikkeell\u00e4. Se muuttui tanssin osaksi ja p\u00e4invastoin. Kuvataide ja tanssi sulautuivat hetkellisesti toisiinsa. L\u00f6ysin rennon maalarin asenteen ja maalasin koreografiaani intuitiopohjalta antaen oman tunteeni johdatella vapaasti koreografisia valintoja. Minulla on pitk\u00e4 kokemus liikkeest\u00e4 ja tanssista. Oma kehollinen kokemukseni maailmasta ja tanssin siihen antama valtava informaatiom\u00e4\u00e4r\u00e4 on tuonut minuun hiljaista tietoa, jota voin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanallistamatta tai sen kummemmin tietoisesti ajattelematta. Kun sanon, ett\u00e4 tein koreografiaa tunteella ja intuitiolla maalaillen, tarkoitan sill\u00e4 juuri kuvaamaani tapaa hallita liikkeellist\u00e4, tilallista ja ajallista tekemist\u00e4. Tapaa luoda tanssijoiden v\u00e4lille liikkeellisi\u00e4 suhteita ja liikkeiden suhteita toisiin liikkeisiin. Taitoa n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuuksien kirjoa ja uskallusta tarttua oikeaan hetkeen. Uskallusta tehd\u00e4 kokeiluja ja ep\u00e4onnistua. Uskallusta todeta, ett\u00e4 jokin ei toimi. Taitoa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotakin sikseen ja kyky\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ratkaisuja. Kun antaa asioiden tapahtua luontevasti, antaa my\u00f6s sattumalle sijaa. Ihmisten kohtaaminen on usein sattumaa. Liikkeiden kohtaaminen, uusien tanssillisten kuvioitten tai liikeratojen kohtaamisten l\u00f6ytyminen voi tulla sattuman kautta. Tanssija aistii, kun sattuma pudottaa ratkaisun h\u00e4nen ylleen. Min\u00e4 n\u00e4en ja tunnen sen katsellessani tanssijoiden ty\u00f6skentely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 8)<\/strong> Uuden tanssin k\u00e4site viittaa alun perin amerikkalaiseen postmoderniin tanssiin tai yleist\u00e4v\u00e4sti ilmaistuna kokeelliseen ty\u00f6skentelyyn tanssissa (Pasanen-Willberg 2000, 28). Minulle se tarkoittaa sellaisten metodien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t tanssijan ty\u00f6t\u00e4, niin koreografista ty\u00f6skentely\u00e4 kuin tanssimisen harjoittelua, pehmein ja kehoyst\u00e4v\u00e4llisin tanssitekniikoin, somaattisin menetelmin.<\/p>\n\n\n\n 9)<\/strong> Olen kiinnostunut ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta. On j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ajatella silmien ik\u00e4\u00e4n kuin tanssivan erityisesti silloin, kun ne menev\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ep\u00e4tahtiin.<\/p>\n\n\n\n 10)<\/strong> T\u00e4m\u00e4n voi jokainen todeta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ojentamalla k\u00e4det suorina sivuille hartiatasolle ja tuijottamalla samalla suoraan eteens\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Looping-teoksen metodeista Olen koreografin ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt useita erilaisia liikkeen tuottamisen metodeja ja huomannut, kuinka ty\u00f6prosessin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-34","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kinesis"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":834,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions\/834"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/Kandinsky-tanssikuvioita1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/Kandinsky-tanssikuvioita2.jpg\")
Anamorphic Variations -teoksen metodeista<\/h2>\n\n\n\n
\n
Viitteet<\/h2>\n\n\n\n