Minua innostaa ajatella taiteen synty\u00e4 ja sen kerroksellisuutta, kun se siirtyy ihmiselt\u00e4 toiselle ja seuraaville sukupolville. Kun l\u00e4hden tekem\u00e4\u00e4n uutta koreografiaa, minulla on takana kymmenien koreografisten prosessien kokemus ja kolmen vuosikymmenen ajanjakso, jolloin olen aktiivisesti joko tanssinut, opettanut tanssia tai tehnyt koreografioita. Olen saanut oppia useilta tanssitaiteilijoilta ensin tanssinopiskelijana ja sitten k\u00e4ydess\u00e4ni kursseilla jo ammatissa ollessani. Olen saanut vaikutteita suoraan liikkeellisin\u00e4 ja kehollisina esimerkkein\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4ni tanssijana lukuisten koreografien teoksissa. Olen kuullut eri tekemisen l\u00e4ht\u00f6kohdista ja metodeista suullisesti ja kokeillut niist\u00e4 useita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. En ole tyhj\u00e4 taulu, johon ideat pulpahtavat itsekseen. Olen oppinut ja sis\u00e4ist\u00e4nyt kulttuurisia konventioita ja tanssijana ja koreografina toimimisen malleja.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6prosessin aikana tilalliset fragmentit, taideteosten fragmentit ja tanssijoiden tekem\u00e4t liikefragmentit muuntuivat v\u00e4hitellen kokonaisuudeksi. Museon tila, taideteokset ja koreografiat sulautuivat moniaistisiksi ja monitaiteisiksi el\u00e4myksiksi. Koreografia ei toiminut vain t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 elementtin\u00e4, vaan avasi uudenlaisen syvent\u00e4v\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n ja kokemuksen kuvataiteeseen ja museon fyysisen tilaan. Koreografia kommentoi ja avasi sanattomasti taideteoksia. Tanssi on luonteeltaan omansa laatuista, hengitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja lihallista. Se on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 inhimillinen kineettinen ja etenkin kinesteettinen taidemuoto.<\/p>\n\n\n\n
Tanssin visuaalisuus ja muotosidonnaisuus ovat samaa maata kuin kuvataiteessa, mutta sen erilainen materiaalisuus, reaaliaikainen kehollisuus ja hetkellisyys tekev\u00e4t siit\u00e4 katsojalle j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n ja aina ainutkertaisen tapahtuman. Taideteokset olivat jo olemassa, kun yleis\u00f6 saapui esitystilaan, ja j\u00e4iv\u00e4t sinne, kun yleis\u00f6 poistui. Taideteokset pystyi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n uudestaan. Tanssi tapahtuu silloin, kun tanssija tanssii. H\u00e4nen lopetettuaan sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole materiaalisena ja fyysisen\u00e4 olomuotona. Koska tanssi tavoittaa katsojan kinesteettisen empatian, se jatkuu tanssin loputtuakin mielikuvina, assosiaatioina, j\u00e4lkin\u00e4 liikkeen graafisista piirroista ja tuntumana katsojan kehollisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Tanssijoiden keskittyminen ja yhdess\u00e4 tanssiminen luovat tilaan ilmapiirin, jota kuvataideteoksen on vaikea saavuttaa. Ihminen jakaa ihmiselle ilman v\u00e4lik\u00e4si\u00e4, kehollisuutensa kautta. Tanssijan ajattelu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 lihallisessa muodossa. Tanssijan kehollisen topografian hallinta voi olla niin tarkkaa ja hienovaraista, ett\u00e4 se on katsojan mielest\u00e4 ihmeellist\u00e4. Tanssija hallitsee tilan k\u00e4yt\u00f6n. H\u00e4n osaa suunnata energiansa ja sijoittaa liikkeens\u00e4 tarkasti suhteessa tilaan ja tilassa oleviin katsojiin tai toisin ilmaisten suhteessa kokijoihin tai kanssajakajiin.<\/p>\n\n\n\n
Tilallinen kokemuksellisuus kuuluu ihmisen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n, mutta usein se on tiedostamatonta. Tanssijat tuovat tilan esiin tiedostavalla suhteellaan siihen. Tilan voi saada liikkumaan ja muuntumaan tanssin avulla. Tilaa voi ottaa kehollisesti ja liikkeellisesti haltuun. Tilaa voi my\u00f6s esimerkiksi jakaa, pilkkoa, energisoida, avata ja sulkea. Tilan voi saada soimaan, resonoimaan ja kaikumaan liikkeen avulla. Tilassa voi korostaa esimerkiksi sen lineaarisuutta, rakenteiden suoria linjoja, tilan l\u00e4pi kulkevia diagonaaleja, vertikaalisuutta ja horisontaalisuutta. Liike voi tuoda niit\u00e4 esiin, voimistaa tai h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4. Tilaan voi tanssia py\u00f6rteit\u00e4, kaarteita ja kulmattomia orgaanisia muotoja. Liike voi saattaa katsojan kohdistamaan huomionsa tiettyyn kohtaan taideteoksessa, tilassa tai tanssijan kehossa. Se voi korostaa tunnepitoisesti tietty\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 tai pinnan muotoa. Liike voi ilmaista esimerkiksi pinnan tuntua, sileytt\u00e4, karheutta, liukkautta tai ter\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Saman fyysisen suorituksen aikaisen ja sen j\u00e4lkeisen kehollisen tilan jakaminen on tanssijoita yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Liikkuminen tekee heist\u00e4 yhteis\u00f6n, joka ponnistelee tavoittaakseen maailmassa olemisen senhetkist\u00e4 mahdollisuutta. Vaikka j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4 syyt\u00e4 ei ole, yhteisest\u00e4 liikkumisesta ryhm\u00e4ss\u00e4 tulee itsess\u00e4\u00e4n my\u00f6s tarkoitusta antavaa. Liike ja sen suoritus sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t itseens\u00e4 kietoutuneen syyn, joka fyysisess\u00e4 tekemisess\u00e4 materialisoituu merkitykselliseksi. Se on tunne jakamisesta, yhdess\u00e4olosta ja v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4. Mielen liikkeet ovat aistittavissa tanssijoiden v\u00e4reilev\u00e4ss\u00e4 ja suorasukaisessa kehollisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Taideteokset eiv\u00e4t puhuneet kuten eiv\u00e4t tanssijatkaan kummassakaan koreografiassani. Kuvataiteen \u00e4idinkieli on eri kuin tanssin kieli. Tietysti kielivertaus ontuu, sill\u00e4 tanssi ei ole ihmisyhteis\u00f6n luonnollinen verbaalinen viestint\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4, joka toteutuu esim. puhumalla, kirjoittamalla ja viittomalla. Kuvataidekaan ei ole sellainen kieli. Kumpikaan ei perustu puhutun kielen hierarkioille, kieliopin tai sanojen merkityksille. Kielt\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ilmaisun mahdollistajana: sen avulla voimme kommunikoida. Mutta kieli my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja rajoittaa ilmaisumahdollisuuksia: kaikkia el\u00e4myksi\u00e4 ei yksinkertaisesti voi \u201dpukea sanoiksi\u201d. (Tieteen termipankki: Kieli 8.2.2017.)<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan kuva- ja tanssitaide voivat olla tietyn yhteis\u00f6n, esimerkiksi kansakunnan tai kansakuntien ryhm\u00e4n, yhteinen ilmaisuv\u00e4line, joka erottaa ne muista vastaavista. Kielen\u00e4 voidaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 nonverbaalia tai keinotekoisesti luotua symbolij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, esim. mehil\u00e4isten kieli, matematiikan kieli tai ohjelmointikieli. Koreografiaa voisi ajatella semiotiikan kautta merkkij\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, jossa vallitsee joukko s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, rakenteita ja lainalaisuuksia, joiden mukaan kielt\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. (Tieteen termipankki: Kieli 8.2.2017.)<\/p>\n\n\n\n
Koreografiaa tehdess\u00e4ni k\u00e4yt\u00e4n puhuttua kielt\u00e4 ohjauksen ja liikkeen tuottamisen metodien ilmaisemiseen, jonkin sanoilla selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tavoittamiseen. Lukeminen sanojen v\u00e4list\u00e4, ei rivien v\u00e4list\u00e4, on sanojen v\u00e4limatkan huomiointia, jossa ilmaisun mahdollisuus jatkaa ilmaisun muotoutumista, jossa sanoinkuvaamaton jatkaa merkityksen evoluution hellimist\u00e4 kielen ja puhtaan kokemuksen paradoksaalisten ekologioiden kartoittamisessa. (Manning 2013, 167.) Sanoilla voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tanssillista tapahtumaa, samoin kuin kuvata maalauksen innoittamina toisillemme n\u00e4kemyksi\u00e4mme kuvataiteesta. Olisi hieman sama yritt\u00e4\u00e4 muuttaa vesi sanoiksi ja sitten sanat tanssiksi. Tai sitten vesi suoraan tanssiksi. Ekfrasis ja kinekfrasis toimivat tanssiteoksia tehdess\u00e4ni ajattelun v\u00e4livaiheina kohti \u00e4lyllist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Mutta kehollinen \u00e4ly el\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryksen todeksi.<\/p>\n\n\n\n
Kun tanssija tanssii, h\u00e4n on koreografian vaatimassa ja luomassa kehollisessa tilassa ja erityisess\u00e4 esiintyj\u00e4n mielentilassa. Tila ei ole vain jotakin, joka on ulkopuolellamme. Tilaa on my\u00f6s kehomme sis\u00e4ll\u00e4. Iho vie ison alueen tilasta ja erottaa meid\u00e4t muista ihmisist\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 fyysisest\u00e4 tilasta. Iho sulkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vedest\u00e4 koostuvan tilan, jossa asumme. Kun liikumme, otamme tilaa haltuun, ty\u00f6nn\u00e4mme jokaisella liikkeell\u00e4 ilmaa pois tielt\u00e4mme. Ilma ei ole tyhj\u00e4\u00e4, vaan se koostuu fyysisist\u00e4 molekyyleist\u00e4. Meid\u00e4n on joka kerta ty\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 ne pois tielt\u00e4mme toisaalle.<\/p>\n\n\n\n
Voimme ajatella tilallisesti ja tilaa. Kutsumme erilaisia tuntemuksia my\u00f6s mielentiloiksi. Mieli vaeltaa tilasta toiseen ja mielentilat muuttuvat kokemustemme ja aistimustemme mukaan. Tanssija voi teoillaan saattaa katsojan tietynlaiseen mielentilaan. Tanssi voi saada ihmisen kuvittelemaan tiloja ja mielentiloja, joissa h\u00e4n ei ole koskaan aikaisemmin k\u00e4ynyt, tai nostaa pintaan sellaisia asioita, joista on aikaisempia kokemuksia. Tanssi voi my\u00f6s jakaa kehollista tietoa ja kokemuksia asioista, joita katsoja itse ei ole koskaan kokenut. Kehollinen vaikuttaminen on vaikutusvaltaa, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietoisesti tai tiedostamattomasti. Kehollisuudessa on sanatonta valtaa ja voimaa.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni metodit tuottivat ideoita ja liikett\u00e4, joilla voidaan synnytt\u00e4\u00e4 merkityksi\u00e4, olla yhteydess\u00e4 olemassa olevaan \u2013 niin taideobjektiin, taiteeseen kuin el\u00e4v\u00e4\u00e4n yleis\u00f6\u00f6nkin. Tanssiteokseni Looping<\/em> purki Mrkusin Defragmentation<\/em>-teoksen datan ja sen defragmentoinnin uuteen muotoon. Se teki sen n\u00e4kyv\u00e4ksi kolmiulotteisen tanssin kautta. Koreografiani avasi videoteoksen rakenteen, paljasti sen kerronnallisen ulottuvuuden. Yhdistin tilassa olevat kaksi videoteosta, tilan arkkitehtuurin ja yleis\u00f6n kokonaiseksi kokemukseksi. Synnytin teosteni kautta kommunikaatiota ja vuorovaikutusta.<\/p>\n\n\n\n Varinin teokset aukesivat yhdest\u00e4 perspektiivist\u00e4 ja tilan kohdasta \u201dvau-el\u00e4mykseksi\u201d. Sen j\u00e4lkeen saattoi katsoja kokea tyhjyytt\u00e4 seinien fragmenttien hajotessa ymp\u00e4rill\u00e4. Varinin teosten v\u00e4rit, geometrisuus ja abstraktius toivat jonkinlaisen modernismin paluun mieleeni. Jotta el\u00e4mys l\u00f6ytyisi, oli sit\u00e4 haettava ja etsitt\u00e4v\u00e4, mik\u00e4 oli hauskaa ja toi Porin taidemuseon isoon halliin erikoiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehollista toimintaa. Anamorphic Variations<\/em> -tanssiteoksen kautta samat asiat muokkautuivat t\u00e4ytel\u00e4isemmiksi, el\u00e4v\u00f6ityv\u00e4t ja saivat syvyytt\u00e4. Kaksiulotteinen pinta, joka muuttuu hetkellisesti kolmiulotteiseksi, on tanssissa koko ajan avaruudellista, kaikkiin suuntiin s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4\u00e4. Taideobjekti muuttui el\u00e4v\u00e4ksi kokemukseksi, jonka olemassaolo oli monis\u00e4ikeisemp\u00e4\u00e4 vuorovaikutuksessa tanssin kanssa.<\/p>\n\n\n\n Purettuani Varinin teosten teoreettista pohjaa l\u00f6ysin sielt\u00e4 suuntia moniin taidemaailman ilmi\u00f6ihin. H\u00e4nen teoksensa avaavat perspektiivisyytt\u00e4, anamorfisuutta ja tilallisuutta, mik\u00e4 pakottaa katsojan my\u00f6s liikkeeseen. Teokset aukeavat taidetta v\u00e4h\u00e4n kokeneelle yleis\u00f6lle helposti pintatasolla, mutta ovat fragmentaarisuudessaan mielest\u00e4ni vaikeasti kohdattavissa. Ne vaativat syventymist\u00e4 ja pohtimista. Teokset ovat hahmotettavissa teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhdist\u00e4misell\u00e4 ja avautuvat, kun niit\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista tanssin avulla. Kiinnostavinta Varinin teoksissa on yksinkertaisuuden takaa l\u00f6ytyv\u00e4 monikerroksellisuus ja k\u00e4sitteellisyys, se, mik\u00e4 teoksissa on totta.<\/p>\n\n\n\n Teosten her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia saattoi hyvin soveltaa koreografiseen ty\u00f6skentelyyn. Ihminen on tilassa katsojana ja kokijana. H\u00e4net on siis otettava huomioon. Katsojalle voidaan tanssien esitell\u00e4 teoksen eri tasoja, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uusia ja erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Anamorfisuutta voi esitt\u00e4\u00e4 koreografisina oivalluksina. Eri katsomiskulmat samaan liikkeeseen tai liikesarjaan tuovat esiin erilaista informaatiota ja erilaisen kinesteettisen kokemuksen.<\/p>\n\n\n\n Taideteossidonnainen koreografia voi avata taideteoksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 yleis\u00f6lle kiinnostavalla tavalla. Tanssi on kokonaisvaltaista ja moniaistista. Se tekee taideteoksen maailman el\u00e4myksellisemm\u00e4ksi. Kuvataide her\u00e4\u00e4 kehollisemmaksi ja kokemus voi olla syvempi. Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lihaan ja muistiin pysyv\u00e4n j\u00e4ljen. Keho ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kehoa. Visuaalisuus ei ole vain katsomista ja n\u00e4kemist\u00e4, se on my\u00f6s visuaalisen informaation muuntamista eletyksi kehollisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4sittelin The Flying Game<\/em> -videossa aineettomuutta v\u00e4rien, ajallisuuden, kuvallisen rytmin, kuvafrekvenssin sek\u00e4 sarjallisuuden kautta. Esitin liikkeen fragmentoinnin ja abstrahoinnin keinoin irtaantumista kehollisuuden rajallisuudesta. Palasin k\u00e4\u00e4nteisesti ty\u00f6ni tavoitteeseen kuvan ja tanssin yhdist\u00e4misest\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 reaaliaikaisen tanssimisen tanssin kuvataiteelliseen k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n\n\n\n Aloittaessani t\u00e4t\u00e4 kolmen teoksen kokonaisuutta ei minulla ollut mink\u00e4\u00e4nlaista kaavaa, oli vain halu tutkia ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Koreografinen prosessi on tapahtuma, jossa kaikki ruokkii kaikkea, jokainen ruokkii jokaista. Sill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n tekemist\u00e4 eksaktien tieteiden tutkimusprosessien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kanssa. Koreografista koetta ei voi koskaan toteuttaa t\u00e4ysin samanlaisena, t\u00e4ysin samanlaisissa olosuhteissa ja t\u00e4ysin samanlaisin lopputuloksin. Silti lopputulema on olemukseltaan aivan eksakti, ainutkertainen vain.<\/p>\n\n\n\n Suunnittelu, ideoiden keksiminen ja harjoittelu tanssijoiden kanssa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon odottelua. Odottaminen aiheuttaa minussa k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja ahdistusta. Se panee pohtimaan. Parviainen ilmaisee t\u00e4m\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n \u201dPys\u00e4hdys tekee mahdolliseksi suhtautumisen havaintoon uudella tavalla ja havaittuun vastaamiseen. Filosofisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 kehit\u00e4mme kyky\u00e4mme vastata odottamattomaan ja kest\u00e4\u00e4 ratkaisematonta.\u201d<\/p>\n(Parviainen 2006, 58.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Toiminnan keskeytys on kriittinen teko, joka pitk\u00e4\u00e4n jatkuessaan alkaa avautua syv\u00e4lliseksi ontologiseksi merkitykseksi.<\/p>\n\n\n\n Alun asetelmasta alkaa tekij\u00f6iden v\u00e4linen l\u00e4hentyminen ja yhteisen ideaalin etsiminen. Tanssijat etsiv\u00e4t pitk\u00e4lti kehollisuuden antamien aistiel\u00e4mysten ja kehollisuuden tutkimisen kautta. He suorittavat samalla ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kehon poliittista uudelleenrajaamista. Kehollisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja sanallisen ilmaisun rajojen ylitykset, transgressiot, kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oli palkitsevaa saada yleis\u00f6lt\u00e4 palautetta, jonka mukaan he pitiv\u00e4t esityksi\u00e4mme erityislaatuisina ja valtavirrasta poikkeavina. Useat olivat mielest\u00e4\u00e4n kokeneet jotakin aivan ainutlaatuista. Siihen en ollut erityisesti pyrkinyt. Olin itse lumoutunut kuvataiteesta ja nauttinut liikkeell\u00e4 leikittelemisest\u00e4 tanssijoiden kanssa. Mielest\u00e4ni onnistuin rakentamaan yhteis\u00f6llisen, yhteist\u00e4 tilaa ja tapahtumaa jakavan kokemuksen, jonka pohjana oli kuvataiteen ja tanssitaiteen yhdist\u00e4minen, kokemuksen, joka muotoutui eri ihmisten erilaisten kehollisten todellisuuksien mukaan mutta joka on samalla jaettavissa kehollisen yhteytemme ja kehollisen sanattoman tiedonmuodostuksen v\u00e4lityksell\u00e4. Voimme kokea yhdess\u00e4 ja erikseen samaan aikaan. Ilman toisen kokemusta ei olisi minun kokemustani. Samuuden kokemus ja mahdollisuus toisen ymm\u00e4rt\u00e4miseen ovat olemassa.<\/p>\n\n\n\n Tein kaksi koreografiaa ja videoteoksen metodilla, jossa taidetta rakennetaan selke\u00e4sti ja avoimesti toisen, jo olemassa olevan taideteoksen l\u00e4ht\u00f6kohdista: sen p\u00e4\u00e4lle, siihen lis\u00e4ten, sen pohjalta tai siit\u00e4 inspiroituen. Suhdetta saattoi tarkastella monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Taiteellinen ty\u00f6ni paljastaa konkreettisesti taiteen kerroksellisen laadun, olemuksen ja ajallisuuden. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen toiminnallisen ja psykologisen ulottuvuuden. Se tuo esiin usein piilossa tai nime\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olevan taiteen luonnollisen tavan kehitty\u00e4 ja synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Minun mielest\u00e4ni taidetta ei ole ilman taidetta. Taide pohjautuu taiteeseen. Se on kulttuurin kerroksellista ja v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 rakentamista sen p\u00e4\u00e4lle, sis\u00e4lle ja viereen. Se on uuden kohtaamista vanhasta ponnistaen. Se antaa mahdollisuuden moninaisten nykyisyyksien tulla esiin. Se on py\u00f6r\u00e4n keksimist\u00e4 uudestaan keksim\u00e4tt\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4. Se on ihmisten kohtaamisen kautta tapahtuvaa el\u00e4myksellisyytt\u00e4, kokemuksellisuutta, ajatustenvaihtoa ja itseilmaisua. Se on aina vuorovaikutuksellista, sill\u00e4 ihminen on aina suhteessa johonkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Minua innostaa ajatella taiteen synty\u00e4 ja sen kerroksellisuutta, kun se siirtyy ihmiselt\u00e4 toiselle ja seuraaville […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-18","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kinesis"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":807,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/807"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinesis.teak.fi\/heikinheimo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n